Keskuspuistossa Pirkkolan uimahallin lähettyvillä on vanhoja vallihautoja.

Keskuspuistossa Pirkkolan uimahallin lähettyvillä on vanhoja vallihautoja.

Hei!
Keskuspuistossa Pirkkolan uimahallin lähettyvillä on vanhoja vallihautoja. Mitä varten ja milloin ne on tehty?

Vastaus

Pirkkolan urheilupuistossa on venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana rakennuttamia linnoituslaitteita. Ne kuuluvat Helsingin ympärille 1914-1918 rakennettuun linnoituslaitteiden ketjuun, joka oli osa Venäjän pääkaupunkia Pietaria suojaavasta puolustusjärjestelmästä. Venäjä oli sodassa Saksan kanssa, ja linnoitusketju rakennettiin siltä varalta, että saksalaiset yrittäisivät hyökätä Pietariin Suomen kautta. Linnoitusketjuun kuuluvia rakennelmia on nähtävissä monissa paikoissa eri puolilla Helsinkiä sekä Espoon itäosassa.

Linnoituslaitteiden rakentaminen oli aikanaan Suomen suurin rakennustyömaa. Rakentajina toimivat venäläiset sotilaat ja linnoitustyöläiset, mutta työssä oli myös paljon suomalaisia, sekä vapaa-ehtoisia että pakko-otolla töihin määrättyjä. Venäläiset toivat töihin myös pari tuhatta vankia Kaukoidästä.

Pirkkolassa linnoitusten rakentaminen aloitettiin vuonna 1915. Alueella on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on osittain betonoitu, sekä betonista valettuja tulipesäkkeitä ja suojahuoneita sekä ammusvarasto, joiden katot on räjäytetty. Varustuksiin kuluu myös kallioon louhittuja luolia, joista kaksi on varastokäytössä. Asemat on osittain hävitetty ja täytetty. Lähdeteoksissa on karttoja linnoituslaitteiden sijainnista maastossa.

Helsingin ympärille rakennettu linnoitusketju on merkittävä sotahistoriallinen muisto oman aikakautensa sotilas- ja linnoitustekniikasta ja liittyy maamme historiassa tärkeään murrosaikaan. Linnoitusketjua ei kuitenkaan koskaan käytetty suunniteltuun tarkoitukseensa. Venäläiset vetäytyivät varustuksista keväällä 1918 valkoisten puolelle kansalaissodassa tulleiden saksalaisten joukkojen lähestyessä Helsinkiä, mutta asemia käytettiin saksalaisten ja punakaartilaisten välisissä pienehköissä taisteluissa muun muassa Pasilassa. Kansalaissodan jälkeen linnoituslaitteet jäivät rappeutumaan. Ennen toista maailmansotaa joitakin linnoitusjärjestelmään kuuluvia kallioon louhittuja luolia kunnostettiin ammussorvaamoiksi ja asevarastoiksi. Osa luolista on edelleen käytössä varastoina ja väestönsuojina.

Linnoituslaitteet on katsottu vuodesta 1971 lähtien kiinteiksi muinaisjäännöksiksi ja siten muinaismuistolain suojaamiksi.

Lähteet:

Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä. Suojeluluettelo. Museovirasto. Rakennushistorian osasto. Julkaisu N:o 9 (2/79). Helsinki 1980. Toimittanut Lasse Laaksonen.

Laine, Sirkku: Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3. Helsinki 1996.

Kommentit (0)

Vastauksesi