Keskikoulun historia

Keskikoulun historia

Isoäidin ikäluokasta osa kävi "keskikoulun". Miten se syntyi, ja miten se erosi naapurimaan "reaalikoulusta"? (Ei Wikipediaa.)

5 vastausta

Ennen peruskoulujärjestelmää Suomessa oli yhtenäiskoulujärjestelmän sijasta rinnakkaiskoulujärjestelmä (kansakoulu, keskikoulu ja oppikoulu). Vuoden 1945 valtiopäivillä tehtiin lakialoite kansakouluun kuuluvan keskikoulun ja ammatillisen jatkokoulun perustamiseksi kokeilutarkoituksessa. Keskikoulukokeilusta päätettiin vuonna 1946. Asiasta oli tehty aloitteita jo itsenäisen Suomen alkuvuosikymmeninä, mutta päätös asiasta saatiin vasta sodan jälkeen.

Opetusministeriön päätöksellä keskikoulun tuli rakentua kansakoulun vuosiluokkien 3–6 pohjalle. Kunnalliset keskikoulut kuuluivat hallinnollisesti kansakouluun ja ne olivat oppilaille täysin ilmaisia. Erona oppikouluihin oli, että keskikoulun oppilaiden koulunkäyntiä oli avustettava kansakoulun tapaan.

Ensimmäiset kokeilukeskikoulut perustettiin Jyväskylään, Luumäelle ja Utajärvelle. Vuonna 1957 keskikouluja oli 33. Keskikoulukokeilulla pyrittiin ennen kaikkea maaseudun koulutusolojen kohentamiseen sekä koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen.

Ruotsissa keskikouluja (realskola) perustettiin vuodesta 1905 lähtien eli huomattavasti Suomea aikaisemmin. Kansakoulun (folkskola) jälkeen opintoja saattoi jatkaa keskikoulussa, jonka jälkeen saattoi vielä pyrkiä lukioon. Keskikoulujärjestelmä purettiin myös Ruotsissa peruskoulujärjestelmän myötä.

Kommentit (0)
14.05.201615:33
9993
55

Lukijoita hämmästyttänyttä kirjaston vastausta on näköjään editoitu tavalla, joka tuskin on omiaan vähentämään hämmennystä. Rinnakkaiskoulujärjestelmän selitykseen on lisätty yksi sana: "kansakoulu, keskikoulu ja oppikoulu". Alkuperäinen sanamuoto "keskikoulu ja oppikoulu" näkyy sitaattina V. V. K:n vastauksessa.

Kommentit (0)
02.05.201618:25
12666
54

Nyt näyttäisi siltä, että kirjaston vastaus perustuu pahoille väärinkäsityksille.

Kirjaston vastauksesta: "Ennen peruskoulujärjestelmää Suomessa oli yhtenäiskoulujärjestelmän sijasta rinnakkaiskoulujärjestelmä (keskikoulu ja oppikoulu)."

Rinnakkaiskoulujärjestelmä ei suinkaan tarkoittanut keskikoulua ja oppikoulua rinnakkaisina koulumuotoina. Yhtäältä oli kansakoulu jatkoluokkineen sekä vuodesta 1958 (ajankohta hieman vaihtelee) täydennykseksi luotu kansalaiskoulu. Toisaalta oli oppikoulu. Nämä rinnakkaiset koulutusväylät johtivat oppilaansa periaatteessa kahtalaisille urapoluille: kansakoulu lisineen ns. käytännön aloille eli palkkatyöhön joko suoraan tai ammattikoulun kautta, oppikoulu taas yleensä opistotasoisiin tai akateemisiin opintoihin.

Suomalaisen oppikoulun päätyyppi oli ollut uushumanistinen lyseo, latinakoulu, mutta muutosvaatimukset johtivat vuonna 1914 alkaneeseen ja itsenäisyyden ajan ensimmäisinä vuosina loppuun saatettuun oppikoulureformiin. Uusi lyseo jakautui kahteen osaan. Ensin oli viisivuotinen keskikoulu, joka oli tarkoitettu pohjaksi sekä lukiossa opintojaan jatkaville että keskikoulun suoritettuaan työelämään tai ammatilliseen koulutukseen siirtyville. Lukio puolestaan oli kolmivuotinen linjajakoinen lyseon yläaste, joka päättyi ylioppilastutkintoon.

Keskikoulu luotiin siis vuodesta 1914 lähtien osaksi perinteistä oppikoulua. Tarkoituksena oli antaa kansakoulua monipuolisempi, ainakin kaupunkilaisnuorille tarpeellinen tietomäärä mitä moninaisimmille elämänaloille aikoville. Siksi lyseoon oli yo-tutkintoon johtavan oppimäärän ohella järjestettävä yleistä kansalaissivistystä palveleva oppimäärä - keskikoulu.

Uudistuksen motiivit olivat siis hyvin samantapaiset kuin Ruotsissa, jossa reaalikoulu oli noin vuosikymmentä aikaisemmin luotu tyydyttämään samantapaista nousevaa kansansivistystarvetta. Melkoinen käytännön merkitys oli myös sillä, että niille oppilaille, joiden lukuinto ei yltänyt valkolakkiin, jäi sentään kouluvuosistaan käteen sinänsä arvokas keskikoulutodistus. Keskikoulun oppimäärän suorittanut saattoi pyrkiä esim. teknilliseen opistoon ja valmistua vaikkapa insinööriksi. Kuten aikaisemmassa vastauksessa kirjoitin, Ruotsin reaalikoulu oli 6-vuotinen, suomalainen keskikoulu mahdollisesti kustannussyistä oli kestoltaan vuoden suppeampi. Oppiaineissa ei liene ollut suuria eroja.

Suomen rinnakkaiskoulujärjestelmä (kansakoulu vs. oppikoulu) tuli tiensä päähän, kun 1970-luvulla maan pohjoisosista lähtien alettiin siirtyä yhtenäiskoulujärjestelmään, kaikille yhteiseen 9-vuotiseen peruskouluun, jossa entinen kansakoulu  ja toisaalta oppikouluun kuulunut keskikoulu oli ikään kuin sulautettu yhteen.

Lähdekirjallisuudesta ks. esim. Taimo Iisalo, Kouluopetuksen vaiheita. Keskiajan katedraalikoulusta nykyisiin kouluihin. Otava 1988.

(Kirjaston vastauksessa on ilmeisesti käsitelty ns. kunnallisen keskikoulun syntyä, mutta sitähän ei lainkaan kysytty.)

 

Kommentit (2)
Kiitos, V.V.K. - aloin jo ihmetellä, oliko täydellinen dementia iskenyt, kun en tunnista... Kiitos, V.V.K. - aloin jo ihmetellä, oliko täydellinen dementia iskenyt, kun en tunnistanut tuosta ensimmäisestä vastauksesta oikeastaan mitään....
2.5.2016 21:30 Lahja Kotka 15097
Joopa joo, tuntee itsensä vanhaksi kun huomaa että on ihmisiä jotka eivät tiedä mikä... Joopa joo, tuntee itsensä vanhaksi kun huomaa että on ihmisiä jotka eivät tiedä mikä oli oppikoulu.
3.5.2016 15:20 Telttu Ella 9168
15.05.201607:25
12666
36

En olisi enää tähän kysymykseen puuttunut, mutta nyt siihen on aihetta.

Kirjaston vastaaja on todella mennyt viime päivinä, jälkikäteen, lisäämään alkuperäisen vastauksensa ensimmäiseen virkkeeseen sanan "kansakoulu", vaikka hän alun perin aivan ilmeisesti on ollut siinä uskossa, että Suomen entisen rinnakkaiskoulujärjestelmän koulumuodot olivat "keskikoulu ja oppikoulu". Näin minun vastaukseni alku on saatu näyttämään lähinnä lukutaidottoman laatimalta.

Kaikenlaista siis voi sattua nykyisenä alinomaa hoetun "mediakriittisyyden" ja "tiedonhaun ammattilaisten" aikakautenakin!

Kiitos S. B:lle tarkasta havainnoinnista.

Kommentit (0)
06.05.201609:44
9993
26

Lähdeteosten valinta ja käyttö kirjaston tietopalvelussa herättää uteliaisuutta.

Ensimmäiseksi tietolähteeksi ilmoitetaan kokonainen kirjoituskokoelma (2007). Ainoa keskikoulu-sanan sisältävä otsikko teoksessa on "Kunnallinen keskikoulu osa suomalaista koulutusjärjestelmää" (Martti T. Kuikka), joten ilmeisesti oli tarkoitus viitata siihen. Artikkelin luvussa "Historiallinen tausta" lähdetään 1860-luvulta ja selitetään: "Maahamme muodostui rinnakkaiskoulujärjestelmä: kansakoulu ja oppikoulu kulkivat rinnakkain" ja "1900-luvun alussa alettiin perustaa erillisiä keskikouluja". Kuikka ei siis sano rinnakkaiskoulujärjestelmän tarkoittavan keskikoulun ja oppikoulun rinnakkaisuutta, eikä hän väitä keskikoulun olleen Suomessa huomattavasti myöhäisempi tulokas kuin reaalikoulu Ruotsissa.
Tuon aloituksen jälkeen artikkeli käsittelee otsikkonsa mukaisesti vain yhtä myöhemmin toteutunutta erikoistapausta, kunnallista keskikoulua.

Toiseksi lähteeksi mainitussa v. 1983 vuosikirjassa on ensin lyhyt artikkeli kunnallisesta keskikoulusta, "viralliselta nimeltään kansakouluun kuuluva keskikoulu". Heti sen jälkeen toinen kirjoitus käsittelee oppikouluun sisältyvän keskikoulun ja sen opetussuunnitelman syntyvaihetta:
1890-luvulla jaettiin reaalilyseot "kahteen periaatteessa erilliseen osaan, keskikouluun ja lukioon." Jako vahvistettiin asetuksella vuonna 1914. Keskeistä oli "keskikoulun perustaminen yliopistoon johtavan oppikoulun osaksi" (mts. 28). Tämä Taimo Iisalon kirjoitus esittelee mm. v. 1906 keskikoulun lukusuunnitelmaa ja vuoden 1908 muutosehdotusta, jossa todettiin mm., että keskikouluja oli jo silloin olemassa kaikissa reaalilyseoissa mutta opetussuunnitelmaa oli vielä tarpeen kehittää.

Tiedonhakutyössä kannattaisi ehkä etsiä ensin määritelmät. Haku "keskikoulu" löytää Wikipediasta selkeän, lyhyen selityksen, jonka avulla pääsee alkuun. Vaihtoehtoisesti voi vilkaista isoäidin aikaisia painettuja tietosanakirjoja, joita on ainakin kirjaston varastossa (esim. Facta: "oppikoulun alajakso tai erillinen koulu, joka tav. pohjautuu kansakoulun 4. luokan kurssiin ja on 5-vuotinen"; erikseen "kansakoulujen osana toimivat ns. kunnalliset keskikoulut"), tai silmäillä Nykysuomen sanakirjaa (keskikoulu = oppikoulun alajakso), joka yhä sisältyy useiden pientenkin kirjastojen kokoelmiin. Ellei keskikoulun tunteminen sisälly nuoren tietopalveluvirkailijan elämänkokemukseen tai yleissivistykseen, saattaa työtovereiden joukossa kirjastossa olla yli 50-vuotiaita, joilta voi kysäistä.

Vaikka kysymys ei koskenutkaan kunnallisia keskikouluja, todettakoon että niiden historia jäi peruskoulu-uudistuksen vuoksi lyhyeksi eikä niitä ollut kaikkialla. Esimerkiksi 1970-luvun alkupuolella valmistuneen Facta-tietosanakirjasarjan mukaan Suomessa oli rinnakkaiskoulujärjestelmän viimeisinä vuosina yli 400 maalaiskuntaa sekä vajaat 80 kauppalaa ja kaupunkia, mutta kunnallisten keskikoulujen perustamiseen oli annettu oikeus vain runsaalle 100:lle "köyhälle ja syrjäiselle" tai muuten vailla oppikoulua ja siihen sisältyvää tavallista keskikoulua olevalle kunnalle. Iisalon mukaan Suomessa oli jo 1930-luvun alussa yli 200 oppikoulua (ja niihin sisältyvää keskikoulua), ja 1960-luvun puolenvälin jälkeen koulunuudistuksen lähestyessä niitä oli yli 600. Kunnalliset koulut olivat siis harvinaisehko erikoistapaus, eivät keskikoulun perustyyppi.

- Sivuhuomautus koulujärjestelmää ansiokkaasti esitelleen V. V. K:n vastaukseen:
Lukioon meno keskikoulun jälkeen ei riippunut pelkästään oppilaan lukuinnosta. Oppikoulut olivat maksullisia (lukukausimaksujen lisäksi ainakin kirjat, tarvikkeet, kouluateriat, koulumatkat, retket ja mahdollinen muu lisäohjelma sekä joskus koulukortteerissa asuminen), ja esimerkiksi oppilaalle maksuttomat käynnit kouluhammaslääkärillä ja terveyssisaren käynnit luokassa tulivat tutuiksi vain kansakoulussa. Jo keskikoulu oli monelle perheelle merkittävä taloudellinen uhraus. Keskikoulupohjainen ammattikoulutus tarjosi nopeahkon tien kohtalaisen varmalle, kunnialliselle työuralle. Mainitun insinöörikoulutuksen lisäksi oli tarjolla mm. kaupan, terveydenhoidon ja puutarhan- tai metsänhoidon alojen opistoja, ja myös ammattikouluissa oli keskikoulupohjaisia linjoja. Opettajaseminaareihinkin pääsyyn riitti pitkään keskikoulu.
 

Kommentit (0)

Vastauksesi