Kertokaapa vähän sanontojen "kissanpäivät" ja "koiranilma" etymologiasta?

Kertokaapa vähän sanontojen "kissanpäivät" ja "koiranilma" etymologiasta?

Kertokaapa vähän sanontojen "kissanpäivät" ja "koiranilma" etymologiasta? Mistä sanontojen merkitys on tullut. Sen voin koiranomistajana kertoa, että koirat eivät pidä huonolla ilmalla ulos menosta!

Vastaus

Tähän kysymykseen löytyi vastaus arkistostamme:

"’Koiranilma’ on ilma, jossa vain koira joutuu olemaan. Ennen vanhaan näet koirat olivat enimmäkseen ulkona vahtimassa taloa ja pihaa, oli sää sitten miten sateinen ja tuulinen hyvänsä, kun taas kissat saattoivat lämmitellä sisällä uuninpankolla (vrt. ’kissanpäivät..!) Ilmaus on yleiseurooppalainen, esim. saksaksi ’Hundewetter’ ja italiaksi ’tempo da cani’ (Italiassakin on välillä todellinen koiranilma!) Sitä onkin tästä syystä pidetty myös käännöslainana.

Koiraan liittyy monia muitakin negatiivissävyisiä sanontoja, jotka peilaavat entisaikojen koirakäsitystä ja koiranelämää (siinä jo tuli yksi ilmaus!) Näitä ovat esim. ’koirankuje’, ’koiranleuka’, ’koiruus’, ’koiranvirka’ jne. Tällaisia negatiivisia ilmauksia esiintyy muissakin Euroopan kielissä. ’Koiranelämä’ oli ilmeisesti kaikkialla melkoisen kurjaa, ja hyvän vahtikoiran suorastaan piti olla mahdollisimman äkäinen ja ärhäkkä, ei mikään hellitelty sylikoira. Siitä juontuvat nämä nykyihmisen korvaan oudonkin kielteisiltä kalskahtavat sanontatavat.

Mutta palataan vielä ’koiranilmaan’. Sanontaa on käsitellyt Helena Suni artikkelissaan ”Domini canes – herran koirat: vähän lisää koirista ja kielestä (Sana kiertää : kirjoituksia suomen kielestä, 1995, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 80). Hän toteaa, että sana on alunpitäen saattanut olla kiertoilmaus, kun ei ole uskallettu sanoa pahaa ilmaa rumaksi (etteivät sään jumalat/haltijat pahastuisi ja lähettäisi vielä pahempia säitä?? Tai poistaisi kokonaan maanviljelijälle kuitenkin tuikitarpeellisia sateita? Oma huom.) Samalla tavoinhan on puhuttu kiertäen vaarallisista eläimistä ja olennoista (esim. mesikämmen). Suni kirjoittaa myös kansan keskuudessa koiraan liittyneistä enteistä ja uskomuksista, erityisesti uskottiin että koiran käytöksestä (jos se esim. syö heiniä) voidaan päätellä milloin on tulossa paha ilma. Hän pohtiikin, onkohan ehkä uskottu, että koira tietää ’koiranilman’ lähestyvän?

Tämän vastauksen laatimiseen saimme arvokasta apua Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastosta ja Helsingin yliopiston suomen kielen laitokselta. Jotain tietoa löytyy myös teoksista Suomen sanojen alkuperä (SKS 1995) sekä Suomen kielen etymologinen sanakirja (Suomalais-ugrilainen seura 1979), joskaan nämä eivät juurikaan selitä sanontojen sisältöä ja taustaa."

Myös kissaan liitetään useita muitakin sanontoja:
Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa, Väkeä kuin Vilkkilässä kissoja (paljon). Hänellä on kissan päivät mukavat olot). Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse (puolusteluna itsensä kehumiselle)! Kun kissa on poissa, hiiret hyppivät pöydällä (kun ei ole vahtia tehdään jotain kiellettyä) Nostaa kissa pöydälle (ottaa hankala asia esille) Leikkiä kissaa ja hiirtä.Olla kuin kissa pistoksissa (kärsimätön, levoton). (Vain) Kissa kiitoksella elää! Kissan viikset( vähät, viis siitä) Kissa vieköön!
Kielitoimiston sanakirja, Mot-sanakirjasto, 2007.

Kommentit (0)

Vastauksesi