Kekkonen hajotti hallituksia - millä valtuuksilla?

Kekkonen hajotti hallituksia - millä valtuuksilla?

Kekkonen hajotti hallituksia ja määräsi uusia vaalejakin miten tahtoi. Oliko hänellä joku perustuslaillinen oikeus tehdä niin, vai oliko poliitikkojen kielet niin kekkosruskeita, etteivät uskaltaneet panna vastaan? Koivistohan ei suostunut eroamaan kun sairas vanhus viime hetkillään sitä vaatii

4 vastausta

Pieni tarkennys kysymykseen on se, että Kekkonen ei hajoittanut suoraan hallituksia vaan järjesti määräsi kolme kertaa kansanedustajien vaalit ennenaikaisesti vuosina 1961, 1971 ja 1975. Vuosina 1919-1991 presidentin valtaa määrätä uudet eduskuntavaalit ei ollut rajoitettu vaan eduskunta hajoitettiin neljä kertaa jo ennen Kekkosen valtakauttakin. Nykyisin tarvitaan pääministerin aloite uusien vaalien järjestämiseksi. 

Tasavallan presidentin verkkosivuilla sanotaan, että nykyisin "Presidentti voi vapauttaa koko ministeristön tehtävistään pääministerin esitettyä hallituksen eronpyynnön tai yksittäisen ministerin tämän omasta pyynnöstä tai pääministerin aloitteesta." Lisäksi eduskuntavaalien jälkeen hallitus pyytää ainoa eroa. Muina aikoina hallituksen "eronpyyntö voi johtua eduskunnan ilmaisemasta epäluottamuksesta tai hallitusyhteistyön jatkumisedellytysten päättymisestä."

Kommentit (0)
02.07.201721:19
8625
31

Yksi Urho Kekkosen presidenttikauden hallituksista oli Kalevi Sorsan ensimmäinen hallitus, joka toimi vuosina 1972 - 75. Tämä Sorsan hallitus jätti eronpyynnön presidentti Kekkoselle 4. kesäkuuta 1975. Presidentti nimitti eronneen hallituksen tilalle Keijo Liinamaan virkamieshallituksen 13. kesäkuuta 1975. Sorsan hallituksen eroamiseen liittyy sellainen tarina, että jos Sorsa olisi ollut Suomen pääministerinä Helsingin ETY-kokouksen aikana vuonna 1975, Yhdysvallat ei olisi osallistunut kyseiseen kokoukseen siinä tapauksessa.

 

Heikki Urmas, Raadolliset toverit ja vallan väärinkäyttäjät. Helsinki 2010, sivut 32 ja 69.

Mitä Missä Milloin 1976. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 1975, sivut 56 ja 176.

Urho Kekkosen päiväkirjat 4. 1975 - 81. Toimittanut Juhani Suomi. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 2004, sivu 59.

Kommentit (0)
03.07.201708:45
8700
15

Brittiläinen historioitsija E. H. Carr antoi aikoinaan suomennetussakin kirjassaan What is History (Mitä historia on, 1963) hyvän lähdekriittisen neuvon: "Opiskele tutkijaa ennen kuin alat opiskella tosiseikkoja."

 Heikki Urmaksen (1935 - 2013) edellisessä vastauksessa viitatun kirjan kaltaisten teosten kohdalla Carrin neuvon seuraaminen tuntuisi erityisen tärkeältä. (Ks. oheinen linkki.)

Kommentit (0)
05.09.201818:58
8625
2

Edesmenneestä tohtori Heikki Urmaksesta kertovassa Wikipedia-artikkelissa viitataan vuonna 2010 julkaistuun Savon Sanomien artikkeliin, jossa tohtori Jukka Tarkka antoi lausunnon, että hän ei ollut havainnut Heikki Urmaksen nimeä kirjoittaessaan elämänkertaa Päiviö Hetemäestä. Urmas julkaisi vuonna 2012 muistelmateoksen nimeltä "Voi maatamme!", jossa hän tarkensi asiaa. Tätä voi pitää myös vastineena Jukka Tarkan lausunnolle. Urmas kertoi tavanneensa Päiviö Hetemäen säännöllisesti keväästä 1969 alkaen. Hän kertoi tavanneensa Hetemäen kaikkiaan yli 20 kertaa ja vieraili myös kaksi kertaa Hetemäen kotona. Hetemäki tahtoi tietää, kuinka Urmas edistyi laatiessaan väitöskirjaa Kauppakorkeakoululle.

 

Heikki Urmas, Voi maatamme! Helsinki 2012, sivut 13 - 15.

Kommentit (0)

Vastauksesi