Käyn vetämässä nuorten kesäleirejä noin kappaleen tai kaksi vuoteen.

Käyn vetämässä nuorten kesäleirejä noin kappaleen tai kaksi vuoteen.

Käyn vetämässä nuorten kesäleirejä noin kappaleen tai kaksi vuoteen. Leireillä syödään viisi kertaa päivään ja kunnon ruokaa eli aamulla puurot, lounaalla keittoa tai sosetta, välipalalla leipää, päivällisellä jotain pataa tai paistia ja illalla leipää. Vaikka joka ruokailussa syön pienen massuni täyteen niin olen kuolla nälkään jo kolmen tunnin päästä seuraavan ruokailun kohdalla, mistä tämä johtuu? Ja viikon aikana ja jälkeen huomaan jopa laihtuneeni reilusti, mitä ihmettä?

Vastaus

Tämä on leirikansan vanhastaan tuntema ilmiö, jonka syyt ovat perin yksinkertaiset. Merkittävin syy on luonnollisesti se, että ruoka on - niin kuin kerroit - kunnon ruokaa. Sellaisessa on vain kohtuullisesti energiaa.

Toiseksi nuorten leirien vetäjät ovat tilanteen pakosta lähes ikiliikkujia. Ainakin me muinoin 1970-luvulla Turun puolessa olimme, ja luultavasti myös sinä kävelet leirillä koko ajan rakennuksesta ja toimintapisteestä toiseen. Uimassakin saatat käydä joka päivä.

Leireillämme ei ollut kioskia. Makeaa olisi kyllä mussutettu aterioita edeltävään nälkään, mutta jos kerran tai kaksi viikossa ehti ostoksille, sai huomata, että leiriläiset olivat ostaneet sillanpielen kaupasta karkit loppuun.

Ja kuinka ollakaan, leiriläiset valittivat kalliolla auringossa loikoessaan, että aina syödään eivätkä farkut kohta mahdu kiinni.

Me vetäjät sen sijaan palasimme Turkuun hoikkina ja hehkeinä. Ei edes salainen iltakaakaohetki, tuota, suunnittelukokous, vaikuttanut lihottavasti, kun oli ravannut ympäri kartanoa aamuvarhaisesta asti.

Kommentit (0)

Vastauksesi