Kauako bekteerit elävät kuolleella pinnalla, kuten:mahatauti eli...

Kauako bekteerit elävät kuolleella pinnalla, kuten:mahatauti eli...

Kauako bekteerit elävät kuolleella pinnalla, kuten:

mahatauti eli oksennustauti
flunssa
influenssa
vesirokko
keuhkokuume
tms. esimerkkejä.

Jos hoitaja 1 hoitaa potilasta 1, jolla on sairaalabakteeri, niin levittääkö hoitaja 1 sitä potilaaseen 2?

Jos ihminen on jonkin bakteerin kantaja, voiko bakteeri tarttua hänestä vai vain sellaisesta ihmisestä, jolla bakteeri on muuttunut oireiltaan havaittavan taudin muotoon?

Vastaus

Vatsatauti voi johtua monesta pöpöstä. Ylen jutun aiheesta voi lukea täällä: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2007/12/vatsatauti_voi_johtua_monesta_popo...

Influenssavirukset elävät erilaisilla pinnoilla parista tunnista muutamiin päiviin. Esimerkiksi flunssaa aiheuttavat bakteerit voivat elää vaikkapa näppäimistöllä pinnalla 72 tuntia ja levitä kantajasta toiseen usean päivän ajan.

Vesirokko on erittäin tarttuva viruksen aiheuttama tauti, joka leviää kosketuksen kautta ja ilmavirtojen mukana. Vesirokko ei kuitenkaan tartu esineiden välityksellä, koska se kuolee elimistön ulkopuolella nopeasti.

Tavallisin sairaalan ulkopuolella saadun bakteeriperäisen keuhkokuumeen aiheuttaja on pneumokokki-bakteeri, mutta useat muutkin bakteerit sekä virukset aiheuttavat keuhkokuumetta.

Pneumokokin luonnollinen elinympäristö on ihmisen nenänielu. Ihmisen ja pneumokokkibakteerin yhteiselo on tavallisesti harmitonta, mutta sopivissa olosuhteissa pneumokokki voi aiheuttaa vakaviakin tauteja. Pneumokokki tarttuu pisaratartuntana eli aivastuksen, yskimisen ja käsi-suu-kontaktin välityksellä.

Jos hoitaja hoitaa potilasta, jolla on sairaalabakteeri, hoitaja voi levittää sitä toiseen potilaaseen, jos hän ei huolehti hygieniasta. Potilaan eristämisellä ja potilaan hoidossa käytettävillä varotoimilla pyritään estämään sairauksia aiheuttavien mikrobien tarttuminen infektoituneista potilaista katkaisemalla tartuntateitä. Tätä voidaan edistää mm. käsien desinfektiolla, hygieniaa edistävillä toimintavoilla mm. neulojen käsittelyssä, suojainten käytöllä, potilaan eristämisellä ja ilmanvaihtojärjestelyillä.

Taudinkantajan elimistössä on tartuntatautia aiheuttavia viruksia tai bakteereita. Yleensä taudinkantajasta puhutaan, kun henkilö ei oireile. Oireilun puuttuminen voi johtua taudin itämisajasta tai taudinkantajan vahvemmasta vastustuskyvystä. Taudinkantajilla on suuri riski tartuttaa muita, sillä usein ei osata varoa oireilematonta ihmistä.

Lähteet:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2007/12/vatsatauti_voi_johtua_monesta_popo...

http://www.pesekadetoikein.fi/julkisissa-tiloissa/

http://www.rokotusinfo.fi/taudit/vesirokko_html

http://www.poliklinikka.fi/?page=9483410&id=2397006

http://www.pneumokokki.net/tabid/251/Default.aspx

http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Erist%C3%A4minen_ja_varot...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Taudinkantaja

Kommentit (0)

Vastauksesi