Kansallismuseon torni näyttää siltä, että siihen on ajateltu laitettavaksi...

Kansallismuseon torni näyttää siltä, että siihen on ajateltu laitettavaksi...

Hei!

Kansallismuseon torni näyttää siltä, että siihen on ajateltu laitettavaksi kello. Miksei siinä ole kelloa?

Vastaus

Tosiaankin, tornin sivuilla olevat pyöreät ikkunat sopisivat mainiosti kellotaulujen paikoiksi. Rakennuksen suunnittelukilpailun voittivat vuonna 1902 arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Vuoden 1904 rakennussuunnitelmassa torniin onkin piirretty kello. Rakentaminen alkoi suurlakkovuonna 1905. Levoton aika vaikutti töiden viivästymisenä ja kustannusten kohoamisena. Arkkitehtitoimisto laati työ- ja osapiirustukset ja tässä vaiheessa tehtiin vielä joitakin muutoksia. Alkuperäisiä sisätilojen koristeluja ja kivivuorauksia sisä- ja ulkoseinien osalta jäi tekemättä. Sirkka Kopisto kertoo teoksessaan Suomen kansallismuseo (Museovirasto, 1981) työselkkausten ja määrärahojen puutteen hidastamasta rakennustyöstä. Hänkään ei mainitse tarkkaa syytä tornin kellosta luopumiseen, mutta todennäköisesti se oli kustannuskysymys.

Samaa arveli Kansallismuseon tutkija tiedustellessamme heiltä kelloasiasta. Hän kertoi lisäksi, että tornin sisäpuolelta näkee parhaiten kellotauluille suunnitellut paikat; pyöreät kohdat tornin neljällä sivulla eivät siis ole koristeellisia syvennyksiä, vaan läpi tornin punatiilisen seinän puhkaisevia aukkoja, jotka rakennuksen valmistuttua peitettiin laudoituksella.

http://www.nba.fi/fi/skm_suunnitelma_itafasadi
http://www.nba.fi/fi/skm_historia
Kopisto, Sirkka: Suomen kansallismuseo : kansallisromanttisen kauden rakennusmonumentti (Museovirasto, 1981)

Kommentit (0)

Vastauksesi