Kakku vai kaakku?

Kakku vai kaakku?

Vastaus

Tietohuoltoaseman sivuilla kysytään usein sanojen merkityksiä. Jostain syystä viime päivinä on kyselty ja keskusteltu kakuista ja kaakuista.
Keskustelu lähti liikkeelle näin:

Miksi kaakku kirjoitetaan kakku? Puhuuko joku muka oikeasti niin? 50-luvulla Aku Ankassa kaakku kirjoitettiin kahdella aalla, mikä onkin mielestäni oikein.

Vastasin että Kielitoimiston sanakirjan mukaan muotoa "kakku" käytetään yleisemmin kuin muotoa "kaakku". Eli kyllä moni oikeasti puhuu niin.

Toinen kysyjä kommentoi vastausta:

Omassa lapsuudessani 60-70-luvulla kaakku oli se iso ja muhkea, jonka äiti tai mummo leipoi sunnuntaiksi tai juhliin. Sen nimi oli pelkästään kaakku. Kakkuja taas tekivät lapset hiekkalaatikolla ja äiti antoi leikkien lomassa leipäkakun eli pienen palan (tummaa) leipää ja vähän voita päälle. Ja tietysti kovat jätkät kävivät välillä kärsimässä "kakkua" ... : )

Vastasin hänelle että sanojen käyttö on paljolti kiinni murrealueesta. Suomen murteiden sanakirja antaa molemmille sanamuodoille melko lailla samoja merkityksiä, joita muuten on runsaasti, suorastaan sivukaupalla. Ensimmäinen merkitys viittaa ruokaleipään ja kumpikin sana saattaa merkitä myös pientä, jäännöstaikinasta leivottua leipää. Toinen merkitys on kookas, vuoassa leivottu makea leivonnainen tai pikkuleipä. Kolmas merkitys on kimpale, pahkura, kokkare, myky.
Pohjois-Hämeessä, Keski-Suomessa, Kymenlaaksossa, Pohjois-Savossa ja Karjalassa kakku merkitsee myös leipäviipaletta tai voileipää.
Oma pohjois-hämäläinen mummuni paheksui vieraita, joiden tuomisina oli vain terveisiä: ”Mitäs noista tyhjistä terveisistä, olisivat edes rieväkakun lähettäneet.”

Keskustelu jatkui:

Meillä Satakunnassa vanhemmat ihmiset käyttävät kakku sanaa niin, että esim. täytekakku on kakku, mutta kuivakakku on kaakku. Nuorille kaikki kakut ovat kakkuja.

Kollega toisesta kirjastosta vastasi että Etelä-Pohjanmaalla taas kaikki kaakut ovat kaakkuja. Jossakin päin suomea kaakku voi tarkoittaa kaakkia, rumanlaista eläintä, usein hevosta ja toisaalla taas ulostetta. Kaakku voi olla myös rukin pyörän keskiö!
Eräs kirjaston vakiasiakkas oli kertonut että heillä Savossa vanhat ihmiset puhuvat kaakusta, kun tarkoittavat imelää kahvikakkua. Kakku (leipäkakku) tarkoittaa taas voileipää. 'Tule ottamaan kakkua' saattoi mummo sanoa tarkoittaen, että tule välipalalle, tule syömään leipää. Nuoret taas tarkoittavat kakulla nimenomaan jotakin imelää.”

Ja tottakai: kakku ja muuten myös kaakku merkitsevät vankilatuomiota.

Ja kun nyt täällä radiossa ollaan, kakku tarkoittaa myös ääninauhaa tai filmikelaa. ”Kakku on valmiina koneessa” eli valmiina ulosajoa varten. Mutta näin digiaikana tämä taitaakin olla jo muinaista historiaa.

Ohjelman toimittaja Olli-Pekka Ihamäki lisäsi vielä että autoilijat tarkoittavat kakulla bensaa.

Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja. 1. A-K. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006
Lähde: Suomen murteiden sanakirja. 5. osa : ja-kakuttaa
Karttunen, Kaarina: Nykyslangin sanakirja. WSOY, 1980
Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. WSOY, 2005

Linkkivinkkinä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mainiot nettisivut, mistä löytyy mm. Suomen murrekartta ja näytteitä eri alueiden murteista:
http://www.kotus.fi/index.phtml

Kommentit (0)

Vastauksesi