Kaikki tietävät Helsingissä paikan "kolera-allas" mutta mistä nimi juontaa ja...

Kaikki tietävät Helsingissä paikan "kolera-allas" mutta mistä nimi juontaa ja...

Kaikki tietävät Helsingissä paikan "kolera-allas" mutta mistä nimi juontaa ja liittyykö siihen jokin tarina?

Vastaus

Tämä kolera-allas on siis satama-allas, joka sijaitsee Helsingin kauppatorin edustalla. Kun allas rakennettiin 1800-luvun alkupuolella, oli Kauppatorin paikalla mutainen Kaupunginlahti. Sen rannoilla oli rantavajoja ja pieniä pistolaitureita. Kaupungin kehittyessä satamaan tarvittiin yhtäjaksoinen laituri. Mutaiseen ja matalaan lahdenpohjukkaan piti ajaa runsaasti täyttömaata, jotta siihen saatiin rakennettua leveä ja laivaliikenteelle sopiva tori. Tämä täyttämistyö vei useita vuosia. Samalla torin yhteyteen rakennettiin kolme satama-allasta pieniä höyryaluksia, soutuveneitä ja purjeveneitä varten. Itäpäähän rakennettiin allas Viaporin liikenteelle, eteläisimpään osaan taas tuli suurempi allas höyrypursille ja jaaloille. Sataman luoteisnurkkaan sijoitettiin ns. Kala-allas kalastajaveneille. Altaan nimi oli asiakirjoissa aluksi Stadsfiskarens båthamn eli kaupungin kalastajain venesatama, sekä Fiskarhamnen eli kalastajasatama, mutta myöhemmin altaan nimi muokkaantui kansan suussa kolera-altaaksi.

Kolera-altaan nimitys tulee ihan kirjaimellisesti kolerasta. Eräs nauvolainen kippari kuoli Koleraan vuonna 1893 silakkamarkkinoiden aikaan. Rajun taudin jäljet siivottiin laivan kannelta altaaseen, mutta sitten viranomaiset saivat sen selville, ja päättivät pistää laivan karanteeniin, ja turvatoimenpiteinä muut silakka-alukset hinattiin pois satamasta. Lisäksi rantaan määrättiin vartijat joksikin aikaa, koska pelättiin että kaupunkilaiset saattaisivat käyttää saastunutta vettä. Tämän tapahtuman jälkeen altaan kansanomaiseksi nimitykseksi vakiintui Kolera-allas.

1800-luvun lopulla Kalastajasataman ja koko Eteläsataman vesi oli viemäreiden saastuttamaa, ja satamassa vilisi rottia. Katajanokan pohjoisrannassa oli jätelaituri, josta tuli myös likaa ja hajuja. Siellä nimittäin lastattiin ulkokäymälöiden tuotteet proomuihin, ja nämä proomut veivät tätä kansantuotetta maaseudulle lannoitteeksi. Väitettiin että nämä jätekuskit yön hiljaisuudessa kippasivat lastinsa suoraan mereen. (Osattiin sitä Itämerta saastuttaa ennenkin). Tämän väitettiin jopa olevan haiseva vastalause senaikaisen kenraalikuvernööri Bobrikovin politiikkaa vastaan.

Nykyään allasta käyttävät lähinnä turisteja kuljettavat pienet saaristoristeilyalukset sekä tuotteitaan myyvät kalastajat.

Kolera-altaaseen liittyy myös Suomen epätieteellisen seuran traditio, missä Jaakonpäivänä heitetään altaaseen kylmä kivi. Sanonnan mukaan Jaakonpäivänä Jaakko heittää kylmän kiven veteen. Tämä sanonta tulee siitä, että Jaakonpäivän jälkeen uskottiin uimavesien kylmenevän.

Altaaseen on ajan saatossa heitetty mm. syväjäätynyt kivi, silitysrauta, kosminen meteoriitti, puinen mukulakivi, riimukiven puolikas, laavakivi Etnasta, Volgan mutkan kivi ja vuolukivi.

Kolera-altaalla ja kauppatorilla järjestetään edelleenkin silakkamarkkinat syksyisin. Markkinat on Helsingin vanhin perinnetapahtuma (järjestetty vuodesta 1743), missä myydään mm. suolasilakkaa, erilaisia silakkamarinadeja, tummaa saaristolaisleipää ja muita saariston herkkuja.

Myös perinteinen purjelaivapäivä järjestetään kolera-altaan tienoilla, vuosittain silakkamarkkinoiden jälkeen.

Lähteet:

iGS:n arkisto
Helsingin kadunnimet. 1981
Toppari, Kirsti: Vanha kauppahalli. Helsingin sanomat, 1979
Alho, Asmo: Helsinki ennen meitä : vanhojen kuvien kertomaa. Otava, 1962

Kommentit (0)

Vastauksesi