Jos unohdetaan 1900-luvun kielitaistelut ruotsin ja suomen kielen välillä, niin...

Jos unohdetaan 1900-luvun kielitaistelut ruotsin ja suomen kielen välillä, niin...

Jos unohdetaan 1900-luvun kielitaistelut ruotsin ja suomen kielen välillä, niin olisiko järkevää aloittaa uusi kielitaistelu ? Myönnetään se, englanti voitti jo ! (pahus, ennen sotia opettelin espanjaa). (jos se kuitenkin olis se huono venäjä?).

Vastaus

Suomi on ollut kaksi- tai itse asiassa monikielinen maa jo historian hämärissä. (Onko pimeä keskiaika tarpeeksi kaukainen ja hämärä ajankohta? Paitsi että keskiaika ei ollut pimeä.) On käyty kauppaa, opiskeltu papiksi, tehty tiedettä, matkusteltu, saatu ylennyksiä ratsuväessä, sodittu Euroopassa. Kieliä on opeteltu kulloisenkin tarpeen mukaan. Nyt Suomen kansalliskielet ovat perustuslain 17 §:n mukaan suomi ja ruotsi, ja kielivähemmistöjä tulee koko ajan lisää.

Kielitaistelujen sijasta kannattaisi pyrkiä viipurilaiseen malliin: siellä puhuttiin ennen sotia suomen lisäksi ruotsia, saksaa, ranskaa, jiddishiä, italiaa ja venäjää. Vieraita kieliä puhuttiin kyllä muissakin Suomen kaupungeissa, mutta Viipurissa monikielisyys oli näkyvintä. Sivistynyttä, tyylikästä ja myös kansantaloudelle edullista... On vahinko, ettei 1960-luvulla voinut valita koulussa venäjää ja arabiaa. Niistä olisi helsinkiläiselle nyt paljon hyötyä. Vaan kukapa näkee tulevaisuuteen?

Suomen kielistä esimerkiksi Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielipolitiikka (taulukoissa on mielenkiintoista tietoa!)
Perustuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Valistuneesta, kansainvälisestä keskiajasta eli kuinka piikkiöläisestä pojasta tuli Pariisin yliopiston rehtori: http://www.tsv.fi/ttapaht/983/palola.html
Viipurista: http://www.viipurikeskus.fi/puhe.html

Kommentit (0)

Vastauksesi