Jos ihminen syntyy kuurosokeana, miten ja millä kielellä hän muodostaa...

Jos ihminen syntyy kuurosokeana, miten ja millä kielellä hän muodostaa...

Vastaus

Perusmääritelmän mukaan henkilö on kuurosokea, kun hänellä on vakava-asteinen kuulo- ja näkövamman yhdistelmä. Synnynnäiseen kuurosokeuteen liittyy kuitenkin usein myös useita muita haasteita ja ongelmia. CHARGE -oireyhtymä on nykyisin hyvin yleinen syy synnynnäiseen kuurosokeuteen. Siihen liittyvät vammat ja niiden aiheuttamat haitat ovat erilaisia jokaisella yksilöllä. Kehitystaso vaihtelee normaalista vaikeaan kehitysvammaan. Vaikeudet eivät rajoitu vain näköön ja kuuloon vaan myös muihin aistituntemuksiin kuten tasapainon, tunnon, kosketuksen, paineen, hajun ja lämpötilan aistimiseen. Erityisesti syntymästään kuurosokeilla on siis usein myös muita vammoja.

Jokainen ihminen hahmottaa maailmaa omalla tavallaan. Tutkijat ovat kuitenkin suhteellisen yksimielisiä siitä, että ihmisen kieli liittyy olennaisena osana ajatteluun ja maailman jäsentämiseen. Kieli ja sanat ovat kuitenkin ajattelun ilmaisuväline eivätkä sen edellytys. Kuulevat käyttävät kielenään puhuttua kieltä, kuurot viittomakieltä.

Jos kuurosokealla on toiminnallista kuuloa jäljellä, kommunikointi voi tapahtua yhdistämällä puhuttu ja viitottu puhe. Jos kuurosokea ei pysty vastaanottamaan viestejä kuulon avulla, on vaihtoehtoina esimerkiksi pelkkä viitottu puhe, kirjoittaminen tai kääntäminen viittomakielelle. Viittomakieli on puheeseen verrattava ajatusten, tunteiden ja mielenliikkeiden ilmaisuväline, vaikka siihen ei aina ole sellaisena suhtauduttukaan. Valitettavasti vielä nykyäänkin viittomakieleen saatetaan suhtautua vähätellen. Viittomakielellä pystytään viittaamaan käsitteellisiin asioihin ja kieleen itseensä. Sen rakenne on hyvin monimuotoinen ja sanasto laaja, ja siitä on löydettävissä kieliopilliset säännöt.

Kun näkeminen on jollakin tavoin rajoittunut, viitotaan rajoittuneeseen näkökenttään tai lähelle. Tällöin viittomista vastaanotetaan jäljellä olevan toiminnallisen näön avulla. Yksi harvemmin käytetty menetelmä on pitää kiinni viittojan ranteesta ja näin varmistaa viittomisen näkemistä. Jos toiminnallinen näkö ei riitä viittomien hahmottamiseen, vastaanotetaan viittomista taktiilisti. Tällöin viittomista hahmotetaan tuntoaistilla, kosketuksen ja liikkeen kautta saadun tiedon avulla. Viittomakielessä tärkeä kehonkieli on tärkeää myös kuuleville ihmisille. Sanojen osuus ihmisten kokonaisviestinnästä onkin vain kolmannes, kaikki muu on oheisviestintää.

Nopea ja monipuolinen keino saada tietoa on tutkia itse eri kohteita. Kosketuksen kautta kuurosokea saa neutraalia tietoa mm. kosketeltavan kohteen koosta, materiaalista ja suhteesta omaan itseen. Toiminnan kautta, esimerkistä mallia ottamalla, saadaan tietoa miten tehdä, koskettaa tai muotoilla jotakin. Havainnollistettavia asioita voivat olla esimerkiksi pistekirjoituksen lukeminen tai saven muovaaminen. Kuurosokean tai toisen henkilön kehoa voidaan käyttää myös esineen, muodon tai liikkeen kuvaamiseen. Joku henkilö, esimerkiksi tulkki, voi välittää tietoa taidenäyttelyn veistoksista asettumalla itse veistoksen kaltaiseen asentoon, jota kuurosokea havainnoi tunnustelemalla tai näön avulla. Tai kuurosokea itse voidaan ohjata asettumaan veistoksen kaltaiseen asentoon ja näin kuurosokea saa tiedon oman kehon kautta.

Alkuvuodesta meiltä kysyttiin millä käsitteillä kuurot/viittomakieliset ajattelevat. Vastausta tehdessä aloimme pohtia millä käsitteillä kuulevat ja näkevät ihmiset ajattelevat. Miten me hahmotamme käsitteellisiä asioita kuten vaikkapa tunteita? Ovatko ne mielessämme kuvia, ovatko ne puhetta, värejä vai mitä? Albert Einstein kertoi saaneensa suurimmat oivalluksensa aluksi kuvina ja avaruudellisina suhteina. Vasta myöhemmin ne saivat sanallisen muodon.

Lisää tietoa kuurosokeudesta löytyy Kuurosokeat ry:n hyviltä nettisivuilta:
http://www.kuurosokeat.fi/tietoa_kuurosokeudesta/

Kommentit (0)

Vastauksesi