Jos ihminen on huonomuistinen jo nuorena (esim.

Jos ihminen on huonomuistinen jo nuorena (esim.

Jos ihminen on huonomuistinen jo nuorena (esim. parikymppisenä), kuitenkin vielä normaalissa määrin, niin kasvattaako se todennäköisyyttä dementoitumiseen sitten vanhana?

Vastaus

Riippuu varmasti siitä, mikä on huonomuistisuuden syy nuorena. Onko kyseessä mahdollinen sairaus tai siihen rinnastettava tila, aivojen ja hermoston toiminnan heikkous, vai johtuuko muistamattomuus jostakin muusta syystä? Onko kysymyksessä pysyvä, etenevä vai ohimenevä tila? Mitä tarkoitetaan "normaalilla" huonomuistisuudella?

Lääketieteellisesti pätevää vastausta ei maallikko voi antaa, mutta tulkinta tietolähteiden perusteella on, että jos kysymys on normaalista ja lievästä huonomuistisuudesta nuoruudessa, sairauden puhkeamisen riskiin myöhemmällä iällä voi itse vaikuttaa sekä elämäntapavalinnoilla että aivoja käyttämällä. Oman muistin toimintaa voi myös tehostaa erilaisilla apukeinoilla. Muistiin ja kokemukseen huonomuistisuudesta vaikuttavat myös esimerkiksi elämäntilanteeseen liittyvät tekijät kuten kiire ja mieliala. Kiireessä stressi kasvaa ja moni voi kokea tulevansa hajamieliseksi. Väsymys ja uupumus vaikuttavat muistiin: tiedonkäsittely hidastuu ja muutuu katkonaiseksi, mieleen palauttaminen hankaloituu. Monet muistia kuormittavat vaativat tehtävät alkavat tuntua vaikeammilta. Tällöin kysymys ei ole kuitenkaan varsinaisesti muistisairaudesta.

Muistihäiriön taustalla voi olla jokin paikallinen vaurio aivojen rakenteissa, aineenvaihduntahäiriö, hermosoluun liittyvä häiriö tai toiminnallinen häiriö. Muistihäiriöitä aiheuttavia aineenvaihduntahäiriöitä ovat esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja B12-vitamiinin tai foolihapon puutos. Häiriö itse hermosoluissa ja niiden välisissä yhteyksissä on keskeinen muutos etenevissä, rappeuttavissa, dementiaan johtavissa muistisairauksissa. Kun puhutaan toiminnallisesta häiriöstä, muistin kannalta keskeiset hermoverkostot ovat rakenteellisesti ehyet, mutta häiriö estää niiden tehokkaan käyttämisen. Tämä selittää subjektiivisia ja objektiivisia muistihäiriöitä esimerkiksi mielialahäiriöissä kuten depressiossa, ahdistuneisuustiloissa ja uupumisoireyhtymässä (burn out).Ohimeneviä muistihäiriöiden syitä ovat esimerkiksi aivoverenkierron häiriöt, ohimolohkoepilepsia, lievä aivovamma, lääkkeet, nautintoaineet,
psyykkiset syyt ja sekavuustila (delirium).

Hoidettavissa olevat tilat tulisi havaita ennen pysyvää henkisen toimintakyvyn muutosta. Muistihäiriö voi johtua esimerkiksi jostakin yleissairaudesta kuten masennuksesta, lisämunuaisen toiminnan häiriöstä, maksan tai munuaisen vajaatoiminnasta tai vaikkapa vain B-12 vitamiinin, foolihapon tai B1-vitamiinin (tiamiini) liian vähäisesta saannista.

Pysyviä jälkitiloja muistihäiriöiden syinä voivat olla
aivovamma ja aivoverenkiertohäiriön, aivotulehduksen, B1-vitamiinin puutoksen sekä leikkauksen ja sädehoidon jälkitilat. Näiden tilojen ei odoteta etenevän, ja näin ollen hoidon tehtävänä on ohjaus ja tarvittaessa kohdennettu kuntoutus. Etenevien muistihäiriöiden syitä ovat keskeiset dementiaan johtavat muistisairaudet: Alzheimerin tauti, vaskulaariset eli verisuoniperäiset dementiat, Lewyn kappale -tauti ja
frontaali- eli otsalohkodegeneraatiot.

Normaalissa ikääntymisessä henkilöillä, joilla ei ole keskushermoston toimintaan vaikuttavaa sairautta, ikääntyessä todettavat kognitiiviset (muistin ja tiedon käsittelyn) muutokset ovat vähäisiä eivätkä aiheuta toiminnallisesti tai sosiaalisesti merkittävää haittaa. Normaalissa vanhenemisessa tapahtuu lievää heikentymistä uuden oppimisen tehokkuudessassa, älyllisen toiminnan nopeudessa, joustavuutta vaativassa päättelyssä ja muistin kuormituskyvyssä.

Lievässä kognitiivisessa heikentymisessä puolestaan henkilön yleinen älyllinen toimintakyky on säilynyt, hänellä saattaa olla vähäisiä sosiaalisia selviytymisen vaikeuksia. Uuden oppimisessa havaitaan heikentymistä ja uusien asioiden unohtaminen on lisääntynyt verrattuna samanikäiseen ja saman koulutustason saaneeseen henkilöön (episodisen muistin häiriö). Tämä voidaan todeta kognitiivisilla tehtäväsarjoilla, joita ovat esimerkiksi CERAD-tehtäväsarja ja Muistiseula-tutkimus. Lievä kognitiivinen häiriö ei ole kuitenkaan varsinainen lääketieteellinen diagnoosi.

Dementia on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Siihen liittyy muistihäiriön lisäksi laajempi henkisen toiminnan ja korkeampien aivotoimistojen kuten tiedon käsittelyn heikentyminen verrattuna henkilön aiempaan toimintatasoon.
Dementia voi olla ohimenevä, etenevä tai pysyvä jälkitila.
Alzheimerin tauti on yleisin, yksittäinen dementiaan johtava, etenevä muistisairaus. Etenevät muistisairaudet eivät kosketa ainoastaan iäkkäitä ihmisiä vaan niihin voi sairastua myös työikäisinä. Alle 65-vuotiaina sairastuneita arvioidaan Suomessa olevan noin 7 000. Aivoverenkiertohäiriöiden tuoma riski sairastua Alzheimerin tautiin ona kymmenkertainen, verenpainetaudin kaksin-kolminkertainen, korkean kolesterolin ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden (metabolinen oireyhtymä, diabetes) kaksinkertainen.

Muistisairauksiin sairastumista voi ehkäistä terveillä elämäntavoilla ja muistia käyttämällä.Kohonnut kolesteroli, kohonnut verenpaine, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, ylipaino ja aivoverenkierron häiriöt lisäävät sairastumisen riskiä. Muistisairauksien riskitekijöitä, joihin ei voida vaikuttaa ovat korkea ikä, perinöllisyys, geenivirheet.

Kouluttautuminen, henkiset harrastukset, aktiivisuus, toimiva sosiaalinen verkko sekä liikunta ovat Alzheimer-taudilta suojaavia tekijöitä, joihin jokainen voi itse vaikuttaa. Kasvispainotteisella ravinnon suosimisella, kalarasvoilla, alkoholin liikakäytön välttämisellä, antioksidenttivitamiineilla kuten esimerkiksi luonnosta saatavavilla D- ja C-vitamiineilla tiedetään olevan myös positiivinen vaikutus Alzheimer-taudin riskin minimoimisessa. Aivoja kannattaa vaivata, koska samalla se ehkäisee riskiä sairastua dementoitaviin sairauksiin. Periytyvät Alzheimer-tautitapaukset ovat hyvin harvinaisia.

Jos itse tai joku läheinen epäilee, että kyse on vakavammasta muistihäiriöstä, tärkeää on häiriöiden varhainen havaitseminen ja taudinmääritys. Kannatta ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Itsearviointitestejä löytyy myös netistä. Kun muistihäiriöihin puututaan tarpeeksi ajoissa, etenevien muistihäiriöiden kehittymistä hidastaa. Mitä varhaisemmin ongelmiin puututaan, sitä parempia ovat hoitotulokset.

Tämä vastaus ei ole lääketieteen asiantuntijan tekemä vaan perustuu internet- ja kirjallisuuslähteisiin. Alkuperäistä tekstiä on osittain kopioitu suoraan.

Lähteet:
Artikkelit:
Duodecimin terveyskirjaston artikkeli "Mistä muistihäiriöt johtuvat?" kirjoittaneet Timo Erkinjuntti, Kari Alhainen ja Juha Rinne 23.11. 2007 osoitteessa http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto

"Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt", geriatrian erikoislääkäri Katri Laitinen 10.3. 2008, seminaarimateriaalit, http://www.kyamk.fi

"Ylipaino lisää Alzheimerin riskiä" 19.9.2007 osoitteessa http://nettitelkku.fi/juttu

Kirjallisuus:
Muistihäiriöt, Timo Erkinjuntti, Kari Alhainen, Juha Rinne (asiantuntijat), Maarit Huovinen (toim.), Duodecim: Helsinki, 2004

Aiheeseen liityviä verkkolähteitä:
Klinikat - Muisti
http://www.tohtori.fi/

Muistihäiriöt
http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/

Muistihäiriöt ja dementia
http://www.alzheimer.fi/

Muisti ja oppiminen
http://www.kuntoutussaatio.fi/

Tietopankki
http://www.muisti.com/

"Voiko muistisairautta ehkäistä?" 18.9.2007
http://www.poliklinikka.fi/

Kommentit (0)

Vastauksesi