Joku saa taposta 9 vuotta linnaa, toinen saa taposta 6 vuotta lieventävien...

Joku saa taposta 9 vuotta linnaa, toinen saa taposta 6 vuotta lieventävien...

Joku saa taposta 9 vuotta linnaa, toinen saa taposta 6 vuotta lieventävien asianhaarojen takia. Sen toki ymmärrän. Jos joku saa tuomion monesta rikoksesta samalla kertaa, esim: tappo 6 vuotta, ryöstö 3 vuotta, pahoinpitely 1 vuosi, törkeä pahoinpitely 2 vuotta. Yhteensä 12 vuotta jos kaikista annettaisiin tuomio erikseen. Miksi kuitenkin tuomiot yhdistettynä noista samoista teoista saa vain ( kai ) 8 vuotta linnaa? Miksi on niin, että tekemällä paljon rikoksia saa tuomioista alennusta?

Vastaus

Helsingin käräjäoikeudesta kerrottiin, että asia liittyy ns. konkurenssiajatteluun rikosoikeudessa. Se on jo pitkään ollut ns. "lainsäätäjän tahto" eli Suomessa eduskunnan säätämissä laeissa. "Alennusta" tietyllä tavalla saa, mutta sille on olemassa oma kriminaalipoliittinen ja lainsäädännöllinen taustansa. Tässä selvitys taustoista, ja nykyisestä lainsäädännöstä:

Useasta eri aikaan tehdystä rikoksesta rangaistusta määrättäessä saa tietyssä mielessä "alennusta". Ajatus lähtee siitä, että rikokset tulisi käsitellä tuomioistuimessa mahdollisimman nopeasti, jotta tekijä saisi rangaistuksen muodossa heti yhteiskunnan oikeaksi harkitseman seuraamuksen ja moitteen menettelystään.

Käytännössä on usein sattumanvaraista ja rikoksentekijästä riippumatonta, missä järjestyksessä ja minkä ajan kuluessa rikokset on selvitetty ja valmiit tuomioistuinkäsittelyä varten eli tekijä saattaa syyllistyä rikolliseen menettelyyn uudestaan ja toistuvastikin ennen kuin rikosoikeudellinen järjestelmä ja tuomioistuin ehtivät reagoida virallisen nuhteen muodossa. "Alennus" perustuu ajatukselle, että on moitittavampaa syyllistyä uuteen rikokseen sen jälkeen kun on tullut edellisestä tuomituksi kuin syyllistyä useaan rikokseen ennen ensimmäistäkään moitetta/tuomiota.

Suomalaisessa kriminaalipolitiikassa ei varsinkaan vankeusrangaistuksia ole laskettu täysin määrin yhteen kuin eräissä täytäntöönpanovaiheen erityistilanteissa. Aikaisemmassa lainsäädännössä vankeusrangaistusten "yhdistäminen" edellä kuvatun filosofian mukaisesti oli monimutkainen tekninen toimenpide, josta oli olemassa myös runsaasti oikeuskäytäntöä – siitä koska ns. konkurenssi katkesi ja koska ei. Periaatteessa yksinkertaisin vaihtoehto oli ahkerilla rikoksentekijöillä verrata rikosten tekoaikoja ja aikaisempien tuomioiden antoaikoja, josta määriteltiin, mihin aikaisempaan rangaistukseen nyt käsillä oleva rangaistus oli yhdistyvä. Laissa oli säädettynä pääsääntö, että useita rangaistuksia yhdistettiin lisäämällä niistä ankarimpaan kolmannes muista.

Nykyinen lainsäädäntö

Nyt voimassa olevan rikoslain 7 luvun 5 §:n 2 momentissa säädetään yhteisen rangaistuksen mittaamisesta ja saman luvun 6 §:ssä aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottamisesta. Edellä kuvattu ajattelu on myös nykyisessä lainsäädännössä, mutta harkinta on vapaampaa kuin aikaisemmin. Usean rikoksen tapauksessa lähtökohtana on vakavin teko ja siitä säädetty rangaistusasteikko, johon lisätään harkinnan mukaan jotakin muista rikoksista. Laissa on harkinnalle tietyt ylärajat kuinka paljon ankarimman enimmäis(yksikkö)rangaistuksen saa usean rikoksen tapauksessa ylittää.

Yhteinen rangaistus ei saa kuitenkaan olla lievempi kuin käsiteltävänä olevien rikosten ankarin vähimmäisrangaistus. Jälkimmäinen lainkohta kuuluu (ja selventää lainsäätäjän kantaa esittämäänne kysymykseen) "Jos ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittua syytetään hänen ennen tämän
rangaistuksen tuomitsemista tekemästään rikoksesta, voidaan aikaisempi ehdoton vankeusrangaistus ottaa uutta rangaistusta määrättäessä kohtuuden mukaan huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana." Lainkohdan mukaan aikaisempi rangaistus voidaan myös katsoa riittäväksi seuraamukseksi myöhemmin käsiteltäväksi tulleesta rikoksesta.

http://www.oikeus.fi/6061.htm

Kommentit (0)

Vastauksesi