Järvisyyhyn talvehtiminen

Järvisyyhyn talvehtiminen

Kysymys järvisyyhystä. Wikipedia tuntee vaivan, mutta ei vastaa kysymykseen missä eliämänkiertonsa vaiheessa loinen talvehtii. Vesilinnussa, kotilossa vai vesistössä? Meidän lähellä olevassa uima-lammessa pesii telkkiä, ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa siellä on havaittu järvisyyhyä. Onko vaiva tästä lähin jokavuotinen vai tuhoaako talvi sen lammesta ja linnut tuovat sen tulevina vuosina sitten uudelleen jos ovat tuodakseen?

2 vastausta

Täysikasvuinen imumato Trichobilharzia parocellata loisii vesilintujen, usein sorsien, verisuonistossa ja levittää muniaan lintujen ulosteen mukana. Jos ulosteessa olevat loisen munat päätyvät veteen, niistä kuoriutuvat toukat (miradicium) etsivät vesikotiloa väli-isännäkseen. Kotilon sisällä toukat muuttuvat cercaria parocellata -toukiksi, jotka poistuvat kotilosta ja nousevat veden pintaan etsimään vesilintua. Toukkien pitää nopeasti löytää uusi isäntä, sillä ne selviävät hengissä enintään vuorokauden.

Marjo Aaltosen Jyväskylän yliopistolle tekemässä Pro gradu -tutkielmassa lukee, että kalojen imumatoloiset talvehtivat kotiloissa kun veden lämpötila laskee liian kylmäksi kerkarioiden parveilulle. Jos lintujen imumatoloiset toimivat samalla tavalla, niin nekin talvehtivat kotiloissa. Tähän en kumminkaan löytänyt vahvistusta tutkimistani lähteistä.

Yleisesti hyväksi todettua loisen torjuntamenetelmää ei ole. Keino torjua järvisyyhyä on välttää uimista kaikkein syyhyherkimmillä alueilla lämpimien sääjaksojen aikana. Järvisyyhy on yleensä keskikesän riesa. Loisten määrää voi yrittää rajoittaa keräämällä kotilot pois ja poistamalla rantakasvillisuutta, jossa kotilot viihtyvät. Vettä puhdistavat järvisimpukat (Anodonta anatina) kannattaa kumminkin jättää paikoilleen. Uinnin jälkeen kannattaa peseytyä hyvin ja kuivata iho karkealla pyyhkeellä hangaten.

Kysymys on välitetty eteenpäin Suomen ympäristökeskukselle, täydennän vastausta mahdollisten lisätietojen tultua.

 

Vastausta etsitty mm. näistä teoksista:

Kalliola, Iiris
Kun kirppu puree sinua : Suomen luonnon kiusankappaleet
Helsinki : Tammi, 1998 (Tampere : Tammer-paino)
ISBN 951-31-1206-3 sidottu

Laakkonen, Juha
Ekologinen parasitologia : nisäkkäiden ja loisten vuorovaikutussuhteet
Helsinki : Gaudeamus Helsinki University Press, 2008 (Tampere : Tammer-paino)
ISBN 978-952-495-056-5 nidottu

Putus, Tuula
Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta
Pori : Suomen ympäristö- ja terveysalan kustannus, 2013 ({[Sastamala] : Vammalan kirjapaino)
ISBN 978-952-9637-50-8 nidottu

 

 

 

 

Kommentit (0)

Tässä vielä hieman täydennystä alkuperäiseen vastaukseen.

Jyväskylän yliopiston professori Jouni Taskinen kertoi:
Talvehtiminen tapahtuu pääasiassa kotilossa. Tosin aikuiset loiset voivat periaatteessa elää linnun verenkierossa yli talven, mutta en osaa suoralta kädeltä sanoa, kuinka pitkäikäisiä nuo ovat aikuisena pääisännässä eli linnussa. Yleensä tämän ryhmän loisten aikuiset ovat lyhytikäisiä eli elävät jopa vain muutaman päivän, mutta järvisyyhyn tapauksessa minulla ei ole tietoa kuinka asia on. Voi käydä niinkin, että linnut saavat tartunnan talvehtimisalueellaan ennen kevätmuutolle lähtöä ja tuovat loisen sieltä mukanaan Suomeen.
 
Kyllä se järvisyyhy jää siihen järveen, talvehtiviin kotiloihin. Taikka jos häviää (voivathan kotilot jostakin syystä hävitä kokonaan pienestä järvestä/lammesta), niin voi tulla lintujen mukana uudestaan.
 
Järvisyyhyä voi vähentää kotiloita keräämällä. Se voi tosin olla haastava homma. Mutta jos kotiloita pystyy keräämään pois, niin sillä on tietysti vaikutusta loisen kerkaria-toukkien lukumäärään/tiheyteen vedessä. Tuuli kuljettaa toukkia pitkin järveä, eli tuulen alla olevalle rannalle niitä voi kerääntyä, jos tulee pitkään samasta suunnasta.
 
Järvisyyhyn haittoja voi vähentää sillä, että pyyhkii ihon heti vedestä noustuaan (karkealla) pyyhkeellä. Pienet loisen toukat nimittäin ponnistavat iholla olevan pisaran pintajännitettä hyväksi käyttäen ihmisen ihon läpi. Älä siis anna tuulen kuivatta ihoa uinnin jälkeen vaan kuivaa iho heti vedestä noustuasi!
 

Kommentit (0)

Vastauksesi