... ja taas kysymyksiä kirjallisuudesta.

... ja taas kysymyksiä kirjallisuudesta.

... ja taas kysymyksiä kirjallisuudesta. Otava on 1970-luvulla julkaissut sarjaa "Rakkaat vanhat kirjat", joista minulla on muutama teos. Nimimerkkiä Paronitar Orczy käyttäneen kirjailijan klassikko Punainen neilikka, siitähän hän tehty useampi elokuva ja TV-versio, jotka lienevät monille tuttuja. Kukapa mahtoi kätkeytyä nimimerkin taakse?
Toinen ed. sarjaan kuuluva naiskirjailija on saksalainen Hedwig Courths-Mahler, jonka kirja Griseldis on sentimentaalinen ja "kirkasotsainen" - mutta myös jotenkin hellyttävä. Courths-Mahler on Wikipedian mukaan kirjoittanut toki monta muutakin teosta, varmaan yhtä romanttisia kuin Griseldis, mutta onko niitä suomennettu? Kovasti tämä lukemani kirja muistuttaa juoneltaan Kotiopettajattaren romaania; samanlainen linnanherran ja "palkollisen" romanssi kaikkine mahdollisine käänteineen kuin Jane Eyrenkin tarina on. Mahtoivatko sen ajan (Griseldis ilmestyi v. 1916) kirjailijat voida lainata toisiltaan ideoita ja juonikuvioita miten tahtoivat? ( Kai Charlotte Bronten teos oli käännetty saksaksi jo 1900-luvun alussa?) Taisivat olla tekijänoikeuslait vielä ihan lapsenkengissä? Mistä näille "naistenromaaneille" löytyi suomentajia silloin 1900-luvun alkupuoliskolla? Olkoonkin, että hiukan haparoivaa käännöstyö on ollut ja suomenkieli lienee muutenkin kehittynyt niistä vuosista...

Vastaus

Kiitos kysymyksestä.

Paronitar Emma Magdolna Rozália Mária Jozefa Borbála "Emmuska" Orczy de Orczi oli unkarilaissyntyinen brittiläinen kirjailija. Hän syntyi vuonna 1865. Vuonna 1880 perhe muutti Englantiin, jossa Emma tapasi tulevan puolisonsa Montague MacLean Barstowin. Naimisiin he menivät vuonna 1894.

Emma Orczy oli tuottelias kirjailija, joka kirjoitti myös näytelmiä sekä käänsi miehensä kanssa vanhoja unkarilaisia kansantarinoita.

Lisää lukemista löytyy vaikkapa täältä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Emma_Orczy

Hedwig Corths-Mahlerin kirjoja on käännetty aikoinaan runsaastikin. Kansallisbibliografiasta niitä löytyy monta kymmentä, suomentajiakin on useita.

Halutessasi käy seuraavalla sivulla ja laita hakusanaksi kirjailijan nimi, niin sielltä löytyvät kaikki hänen suomennetut kirjansa ja niiden suomentajat.

https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=bbSearch&SEQ=200...

Sitten tekijänoikeudesta. Käsite syntyi 1400-luvulla, mutta varsinaista merkitystä se alkoi saada vasta 1800-luvulla. Käänteentekevä vuosi oli 1886, jolloin solmittiin Bernin sopimus. Suomi liittyi sopimukseen vasta vuonna 1928.

Tekijänoikeus ei kuitenkaan suojaa ajatuksia, vaan teoksen ilmiasua eli toteutustapaa. Eli kunhan nyt ei mene sanasta sanaan kopioimaan, niin eipä muilla ole siihen paljoakaan nokan koputtamista... Jos kerran Kotiopettajattaren romaani on kerran hyväksi havaittu, niin miksei sitten ideaa voisi kopioida? Toinen asia sitten on, kuinka reilua se oikein on.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekij%C3%A4noikeudet

Kommentit (0)

Vastauksesi