Isoisäni oli syntynyt v. 1881.

Isoisäni oli syntynyt v. 1881.

Isoisäni oli syntynyt v. 1881. Haluaisin tietää, joutuiko tuosta ikäluokasta miehiä suorittamaan jonkunlaista asevelvollisuutta tsaarin armeijaan. Jos joutui, niin mistä saisin tietää, oliko isoisäni siinä joukossa?

Vastaus

Vuonna 1870 keisari määräsi asevelvollisuuden käyttöön otettavaksi Venäjällä. Asepalveluksen pituudeksi tuli 6 vuotta (arvalla valituille, ei kuitenkaan papeille eikä opiskelijoille). Venäjän sotaministeri Miljutinin vastustuksesta huolimatta Suomeen säädettiin kuitenkin erillinen asevelvollisuus – tätä koskeva laki hyväksyttiin vuonna 1878.

Suomen asevelvollisuuslakia valmisteltaessa laissa ei mainittu valtiota (Venäjää) vaan velvollisuus puolustaa isänmaata. Oman armeijan uskottiin myös vähentävän venäläisten joukkojen määrää Suomessa. Joukkojen virkakielenä oli ruotsi, opetuskielenä suomi ja komentokielenä venäjä.

Suomessa asevelvollisuusajaksi tuli kuitenkin vain 3 vuotta ja joukkoihin arvottiin kutsunnoissa 10 % ikäluokasta, Venäjällä 26 %. Vakinaisesti aseissa oli 4 000 ja reservissä 12 000 miestä. Lisäksi kaikki muut miehet osallistuivat kolmena perättäisenä kesänä kuukauden mittaisiin reservin harjoituksiin, jonka jälkeen he toimivat nostoväkenä. Tällaista järjestelmää Venäjällä ei ollut. Venäjän suhtautuminen Suomen sotaväkeen oli kaksijakoinen. Toisaalta se piti hyvänä Suomen osallistumista valtakunnan puolustukseen, toisaalta se pelkäsi, että isompi suomalainen armeija muodostaisi kapinauhan. Kapinauhkaa lievennettiin siten, että suomalaiset joukot toimivat ainoastaan ratsu- ja jalkaväessä. Tykistö ja pioneerijoukot olisi saatu Suomeen sijoitetuilta venäläisiltä joukoilta.

Keisari Nikolai II:n helmikuun manifesti 1899 aloitti "ensimmäisen sortokauden" Suomessa ja 12.7.1901 otettiin käyttöön uusi asevelvollisuuslaki. Siinä Suomi rinnastettiin Venäjän muihin kuvernementteihin, minkä seurauksena venäläiset upseerit pääsivät Suomen armeijan virkoihin ja suomalaisia joukkoja voitiin periaatteessa lähettää valtakunnan muihin osiin. Myös upseerien ja aliupseerien oli jatkossa osattava venäjää. Osittain tämän tuloksena 437 486 suomalaista allekirjoitti Leo Mechelinin kirjoittaman vetoomuksen kutsuntoja vastaan. Vuonna 1902 noin 42-58 % kutsunta-ikäisistä osallistui kutsuntalakkoihin. Seuraavina vuosina rangaistustoimenpiteiden uhka kuitenkin vähensi lakkolaisten määrän noin 30 %:iin. Passiiviseen vastarintaan osallistui myös pappeja, kuntien virkamiehiä sekä lääkäreitä, joita tarvittiin kutsuntojen toteuttamiseen.

29.3.1905 keisari Nikolai II antoi julistuksen, jolla lopetettiin toistaiseksi vuoden 1901 asevelvollisuuslain toteuttaminen. Haminan kadettikoulu lakkautettiin vuonna 1903 ja Kaartin pataljoona 1905. Suomalaisia ei saatu Venäjän armeijaankaan, vaan vuoden 1905 suurlakko Venäjän keisarikunnassa ja suomalaisten kutsuntalakot aiheuttivat suomalaisten asevelvollisuuden lopettamisen ja asevoimat korvattiin rahallisella korvauksella, ns. sotilasmiljoonilla, jonka Valtiopäivät tosin myönsi vain vuodeksi 1905.

Koska isoisäsi on syntynyt vuonna 1881, on melko todennäköistä että hän on joutunut ainakin kutsuntoihin. Asevelvollisuutta suorittamaan joutuneet valittiin arpomalla, mutta oli vielä mahdollisuus joutua kelpaamattomuus-luokkaan terveydentilan yms. takia. Pieni osa kyseisestä ikäluokasta joutui suorittamaan varsinaisen asevelvollisuuden joka käytännössä kesti tässä vaiheessa muutaman kuukauden, muut jäivät reserviläisiksi. Sellaisenaan suomalaiset eivät siis yleensä joutuneet sotaväkeen, mutta tavallinen rivimieskin sai toki lähteä vapaaehtoisena armeijaan. Isoisääsi koskevia mahdollisia kutsunta-asiakirjoja voit tiedustella sota-arkistosta.

Lähteitä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_asevelvollisuuden_historia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_suuriruhtinaskunta

http://www.genealogia.fi/hakem/

http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-kok...

Ekman, Torsten
Teoksen nimi Suomen kaarti 1812-1905 / Torsten Ekman ; käsikirjoituksesta suomentanut Martti Ahti
Julkaisutiedot Helsinki : Schildt, 2006 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino)

Pysyvä linkki http://www.helmet.fi/record=b1773352~S9*fin

Tekijä Screen, J. E. O.
Teoksen nimi Suomalaiset tarkk'ampujat : Suomen "vanha sotaväki" 1881-1901 / J. E. O. Screen ; [suomennos Heikki Tiilikainen]
Julkaisutiedot Helsinki : Suomen historiallinen seura, 2000

Pysyvä linkki http://www.helmet.fi/record=b1504249~S9*fin

Tekijä Screen, J. E. O.
Teoksen nimi Keisarillinen Suomen kadettikoulu 1812-1903 : Haminan kadetit koulussa ja maailmalla / J. E. O. Screen & Veli-Matti Syrjö ; [... suomentanut Heikki Tiilikainen]
Julkaisutiedot Helsinki : Tammi, 2003

Pysyvä linkki http://www.helmet.fi/record=b1646641~S9*fin

Kommentit (0)

Vastauksesi