Ihmisen hajoaminen arkussa

Ihmisen hajoaminen arkussa

Kuinka pitkään kestää että kuollut ihminen on kokonaan hajonnut arkussa?

2 vastausta

Ihmisen kuoltua hajoaminen alkaa lähes välittömästi. Hajoamiseen vaikuttavat kuitenkin lukuisat tekijät ja hajoamisolosuhteet, minkä vuoksi tarkkaa aikaa on vaikea määritellä. Ruumis, joka on kosketuksissa ilman kanssa, hajoaa kuitenkin kaksi kertaa nopeammin kuin veden alle haudattu ja 4–8 kertaa nopeammin kuin maahan haudattu ruumis.

Jos ihminen haudataan maahan ilman arkkua, kestää ruumiin hajoamisessa keskimäärin 8–12 vuotta (aikuinen). Arkkuun haudattuna hajoaminen voi kestää kuitenkin vielä monta vuotta kauemmin. Kestoon vaikuttavat hyvin monet tekijät, kuten arkun puulaatu, hautaamissyvyys, maaperän laatu, pohjavedenpinnan korkeus, kosteus, lämpötila, happi, hajottajien ilmaantuminen, ruumiin koko ja paino sekä vaatetus, kuolinsyy ja mahdolliset ruumiinvammat. Arkkuun haudatun ruumiin hajoamista hidastaa ennen kaikkea se, etteivät hyönteiset, madot, kärpäset ja muut hajottajat pääse niin vapaasti ruumiin kimppuun.

Lisätietoa löytyy myös arkistostamme löytyneestä vanhasta vastauksesta: http://www.kysy.fi/kysymys/kauanko-kestaa-ennen-kuin-ihmisruumista-alkavat-ruumismadot-mustapaiset

Kommentit (0)
16.09.201600:19
24386
116

Joitakin vuosia sitten julkaistiin Ruotsissa kohu-uutinen, jossa kerrottiin silminnäkijän tarina siitä, miten oli hautajaisten jälkeen kaivinkoneen kauhalla särjetty ja painettu arkun kansi sisään ennen haudan peittämistä, varsinkin ns. korkeammasta pääpuolesta. Asiasta sukeentui tuohtunut keskustelu, ja se levisi osittain Suomeenkin asti. Kysyttiin, tehdäänkö täällä samoin.

Kävi ilmi, että joissakin seurakunnissa Ruotsissa oli menetelty noin jo pitkään, tavallinen kansa ei vain siitä tiennyt, kun ei ollut osunut näkemään.

Kauhistuneet omaiset kysyivät, miksi näin tehdään. Vastaus oli se, että haluttiin arkun sisältöineen maatuvan nopeasti ja tasaisesti, ts. että myös haudan pinta pysyisi jokseenkin tasaisena. Oli nimittäin todettu, että ellei kantta paineta sisään, haudan pinta aikanaan yllättäen madaltui, eli maan pintaan syntyi kuoppa kannen yhtäkkiä pettäessä. Kyseisten painautumien katsottiin lisäävän mm. routavaurioita ja olevan epäesteettisen näköistä, haittaavan hautojen kunnossapitoa ja mahdollsesti vaikeuttavan hautakivien pystyssä pysymistä.

Kommentit (0)

Vastauksesi