HYvä iGS! Voisitteko tutkia kuka on/oli V.J.

HYvä iGS! Voisitteko tutkia kuka on/oli V.J.

HYvä iGS!
Voisitteko tutkia kuka on/oli V.J. Vatanen, joka vuonna 1943 julkaisi kaksiosaiset kirjat "Kriisien ja sodan maailma" ? Hämmästyttyvän hyvät analyysit toisesta maailmansodasta jo näin varhain. Kustantamo oli Otava.
Ystävällisin terveisin

2 vastausta

Valitettavasti Väinö Johannes Vatasesta (syntynyt Lappeella 6.12.1900) on vaikea löytää tietoja. Yleiset henkilöhakuteokset eivät lukuun ottamatta vuoden 1941 Aikalaiskirjaa (Kuka kukin on –teoksen edeltäjää) häntä tunne.

Vuonna 1937 ilmestyneessä ’Suomen sanomalehdistön matrikkelissa’ hänestä on artikkeli, joka myös on ollut lähteenä suppealle wikipedia-artikkelille http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_J._Vatanen
Wikipedian hyödyllisin osa on luettelo Vatasen julkaisemista (kirjoittamista, toimittamista, suomentamista) teoksista.

Ammatiltaan hän oli toimittaja, joka pisin työsuhde oli Uuden Suomen ulkomaantoimituksessa vuodesta 1929 lähtien. Aikalaiskirjan mukaan se loppui v. 1939. Jyrki Vesikansa mainitsee hänet muutamaan otteeseen laatimassaan lehden historiassa, joka toistaiseksi kattaa vain sotaa edeltävän ajanjakson. Matkojensa – hän mm. kävi Neuvostoliitossa v. 1934 – ja julkaisutoimintansa ansiosta Vatanen epäilemättä olikin hyvin informoitu maailman asioista. Kun Uuden Suomen Berliinin kirjeenvaihtaja Ada Norna, joka oli ainakin alkuaan innostunut kansallissosialistien valtaannoususta, ryhtyi puuhaamaan maamme Saksan lähettilään vaihtoa (tämä oli hänen mielestään vasemmistolaisena tehtävään sopimaton), sai hän Vatasen tuen.

Sotavuosina Vatanen toimitti säännöllisesti Yleisradiossa sotilaspoliittisia katsauksia. Aikalaiskirjan 1941 mukaan yhteistyö radion kanssa oli alkanut jo v. 1931. Luultavasti likeisesti näihin katsauksiin perustui vuosina 1940-1942 ilmestynyt ulkopoliittinen viikkolehti ’Suomen tie’, jota Vatanen päätoimitti vuoden 1941 loppuun. Sota-ajan sensuuripäällikkö Kustaa Vilkuna luonnehtii muistelmissaan lehteä ”Saksan ymmärtäjäksi”.

Vatasen teosluettelon perusteella voi arvella, että hän on todella ollut tätä, ehkäpä jossakin vaiheessa suorastaan natsimielinen. Toisaalta on kuitenkin sanottava, että Henrik Ekberg ei mainitse häntä suomalaista natsilaisuutta esittelevässä väitöskirjassaan, ei myöskaan Mikko Uola Isänmaallisen kansanliikkeen historiassa. Yllättävää on, että Touko Perkokaan ei näytä pitäneen häntä maininnan arvoisena tutkimuksessaan, joka käsittelee meikäläistä jatkosodan aikaista Saksa-kuvaa. Joka tapauksessa monet Vatasen julkaisuista joutuivat sodan jälkeen ns. kiellettyjen kirjojen listoille. Tämän perusteella ei sinänsä voi tehdä kovin syvällisiä johtopäätöksiä. Asiaa tutkinut Kai Ekholm on todennut, että nämä listat laadittiin usein hätäisesti ja asiaa tuntematta ikään kuin kaiken varalta. Vähintäänkin huomionarvoista on, että Christian Arthur Richardt Christensen, jonka nykyajan maailmanhistorian suomennoksen 2. ja 3. osan Vatanen julkaisi v. 1936-1937 ja joista voitiin julkaista uusi painos v. 1943-1945, oli saksalaismiehityksen aikana tiiviisti sitoutunut Norjan vastarintaliikkeeseen (http://www.snl.no/.nbl_biografi/Christian_A_R_Christensen/utdypning ).

Vatasen kuolinaikaa en ole pystynyt selvittämään. Vuoden 1954 Lehdistön matrikkeli ei häntä enää tunne. Timo Vihavaisen mukaan hänen radio-ohjelmansa jatkuivat ainakin kesällä 1944. Helsingin puhelinluettelo mainitsee hänet viimeisen kerran v. 1948. Kansanvalistuseuran kalenterien ’Vainajain muistola’ –osioon ei ainakaan v. 1944-1956 sisälly tietoa Vatasen kuolemasta (tämä oli kirjoittanut myös ko. julkaisuun sotavuosina katsauksia).

Sinivalkoiseen Suomeen : Uuden Suomen ja sen edeltäjien historia 1 : 1847-1939 / Jyrki Vesikansa. – Otava, 1997.

Sodan ja vaaran vuodet / Timo Vihavainen (Teoksessa: Yleisradion historia 1. – Yleisradio, 1996).

Sanan valvontaa : sensuuri 1939-1944 / Kustaa Vilkuna. – Otava, 1962.

Führerns trogna följeslagare : den finländska nazismen 1932-1944 / Henrik Ekberg. – Schildts, 1991.

Sinimusta veljeskunta : Isänmaallinen kansanliike 1932-1944 / Mikko Uola. – Otava, 1982.

Aseveljen kuva : suhtautuminen Saksaan jatkosodan Suomessa 1941-1944 / Touko Perko. – WSOY, 1971.

Kielletyt kirjat : yleisten kirjastojen kirjapoistot vuosina 1944-1946 / Kai Ekholm. – Jyväskylän yliopiston kirjasto, 2000.

Kommentit (0)
08.03.201911:14
12055
1

Väinö J. Vatanen kuoli Helsingissä vuonna 1961.

 

Vatas-posti. Vatasten sukuseura ry, Jäsenlehti n:o 10, lokakuu 2015, sivu 6.

Kommentit (0)

Vastauksesi