Hercule Poirot ja suomalainen Sven?

Hercule Poirot ja suomalainen Sven?

Äskettäin Yle lähetti Poirot-jakson, jossa kortinpeluu oli keskeinen. Kortit pöydällä tms. Yksi henkilöistä oli naiskirjailija, joka kertoi pariin otteeseen, mitä hänen fiktiivinen sankarinsa "My Finn, Sven" tekisi kulloisessakin tilanteessa. Onko "suomalaista Sveniä" jäljitetty tai tutkittu? Nimi on verrattomasti tavallisempi Ruotsissa kuin Suomessa. Hercule Poirot heitteli myös tällä kertaa useaan otteeseen ranskankielisiä huudahduksia ja kokonaisia lauseitakin. Niitä tekstitettiin hyvin säästeliäästi, jos lainkaan. Onko Poirot'n ranskalaisista ilmauksista tehty selvityksiä tai tutkielmia, jotka olisivat yleisön tavoitettavissa?

5 vastausta

Suomalaisesta Svenistä puhuva naiskirjailija lienee Hercule Poirot'n ystävä, rikoskirjailija Ariadne Oliver. Hän kirjoitti rikostarinoita, joiden päähenkilönä esiintyi suomalainen etsivä Sven Hjerson. Tämä oli tarinoiden mukaan myös kasvissyöjä. Agatha Christie kirjoitti hahmon puolittaiseksi parodiaksi itsestään. TV-sarjassa häntä esitti tunnettu brittinäyttelijä Zoë Wanamaker.

Poirot'n ranskankielestä en löytänyt helposti saatavia tutkielmalähteitä. Kiinnostava aihe silti, joten lähteitä kannattanee etsiskellä mielenkiinnon mukaan. Lausahduksia on ehkä tekstitetty niin säästeliäästi siksi, että kaikkea sanottua ei voi muutenkaan tekstittää ruutuun, vaan siitä on puristettava nopeasti luettava, napakka tiivistelmä.

Kommentit (0)
17.10.201617:50
12599
87

Kirjaston asiakas tuli olettaneeksi, että kirjaston tietopalvelu oli jo hyödyntänyt Suomen dekkariseuran asiantuntemusta - ilmeisen tuloksetta, koska sitä ei mainita lähteissä.  

Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelmassa haastateltiin 14.7.2015 dekkariseuran puheenjohtajaa Leena Korsumäkeä. Hän mainitsi haastatelleensa Mathew Prichardia tämän vieraillessa Suomessa v. 2012. Kirjoitus julkaistiin seuran lehdessä.

"Kun olemme Suomessa, on pakko kysyä, onko arkistoista löytynyt mitään viittausta siihen, kuinka Christien humoristisen alter ego -hahmon salapoliisikirjailija Ariadne Oliverin sankarista Sven Hjersonista tuli suomalainen?
- Ulkomaalainen taatusti sen vuoksi, että Poirot oli belgialainen ja Christie halusi tehdä saman mitä oli tehnyt aiemminkin. Minulla on heikko muistikuva, että Agatha ja Max olisivat arkeologisilla kaivauksilla tutustuneet suomalaistaustaiseen arkkitehtiin, mutta en ole tästä varma."

Radiokeskustelussa Korsumäki arveli, että kirjailija oli ehkä vain tökännyt neulalla karttaan ja osunut Suomeen.

 

Yle Areena
Ruumiin kulttuuri 1/2013. Suomen dekkariseura ry.

 

Kommentit (0)
03.08.201615:28
12599
74

Daniel Malisen mainitsemaa Helsinkiä tai suomenruotsalaisuutta ei osunut kirjoista silmään parilla selailulla, ei myöskään sellaista kohtaa jossa Monsieur Poirot kuulustelisi Madame Oliveria. Havaintojen mukaan suomennokset ovat uskollisia alkutekstille eikä niihin ole lisätty Suomi-viittauksia.  

Sven Hjerson, suomalainen salapoliisi Agatha Christien kirjojen sanoin

"Kadun, että olen tehnyt salapoliisistani suomalaisen. En tiedä mitään suomalaisista, ja saan Suomesta kirjeitä, joissa viitataan johonkin mahdottomaan mitä hän on sanonut ja tehnyt. Suomessa nähtävästi luetaan salapoliisiromaaneja aika paljon."
(a Finn, about Finns, from Finland, in Finland)

"Rouva Oliver menettelee niin kuin Sven Hjersonkin. Kuullessaan kuuluisan suomalaisen salapoliisin nimen…"
(celebrated Finnish detective)

" - - kirjoittaa kirjoja siitä suomalaisesta jonka nimeä ei kukaan osaa lausua"
(the unpronounciable Finn)

"Tuo hirveä suomalaiseni on sotkenut pahasti asiansa."
(that dreadful Finn of mine)

"Sven Hjerson hakkaa joka aamu uimaan mennessään jään rikki!"
(breaks the ice on his bath every morning / knackar hål i isen i sitt bad varje morgon / hackt allmorgendlich das Eis in seiner Wanne auf / doit briser la glace chaque matin pour se baigner dans la rivière / purustab igal hommikul oma vannis jääkirme!)

"Olette ollut parempi salapoliisi kuin pitkänhuiskea lappalaisenne. – Suomalaiseni, rouva Oliver oikaisi."
(that long lanky Laplander of yours - - Finn)

"Erästä kirjaani dramatisoidaan. En ymmärrä, miksi hän ei kirjoita itse näytelmää ja jätä onnetonta suomalaisparkaani rauhaan. Eikä hän ole edes suomalainen enää. Hänestä on tullut Norjan vastarintaliikkeen jäsen."
(my poor unfortunate Finn, not even a Finn any longer)

"Hän on kuusikymmentävuotias. Ihmiset, jotka lukevat kirjojani tietävät millainen hän on. Sven Hjerson ei ole koskaan välittänyt naisista."
"Ainakin kahdeksan ihmistä kuolee ennen kuin Sven Hjersonilla sytyttää."
"Voisitte hyvin tuoda Sven Hjersonin tänne. Hänhän voi olla niin kuin Hercule Poirot."

"Hän on aina ollut kasvissyöjä. Hänellä on aina mukana pieni pyöreä laite jolla hän raastaa raakoja porkkanoita ja lanttuja. – Miksi? – Mistä minä tiedän, miten tulin ajatelleeksikaan? Miksi suomalainen kun en tiedä mitään Suomesta? Miksi kasvissyöjä? Miksi kaikki hänen älyttömät tapansa? - - lopuksi elämäänsä sidottu tuollaiseen raivostuttavaan Sven Hjersoniin. Jos minä tapaisin tuon luisevan, hontelon, vihanneksia syövän suomalaisen tosielämässä…"
(a round little machine for grating raw carrots and turnips - - a Finn - - nothing about Finland - - that bony, gangling, vegetable-eating Finn / en liten apparat för att riva råa morötter och kålrötter med - - den där beniga, grönsaksätande finnen)

"Hän käytti kirjojensa etsivänä suomalaista, vaikka oli selvää ettei hän tiennyt Suomesta tai suomalaisista Sibeliusta ehkä lukuunottamatta mitään."
(her detective a Finn - - nothing about Finns or Finland)

"- - he muka ovat ihastuneita minun kauheaan salapoliisiini Sven Hjersoniin."
(awful detective S. H.)

"Niissä on suomalainen salapoliisi. Miksi suomalainen?"
(a detective who’s a Finn. Why a Finn? / en detektiv som är finne. Varför en finne?)

Dekkarikirjailija Ariadne Oliver, Agatha Christien parodinen kirjallinen omakuva tai karikatyyri hänen julkisesta imagostaan, on henkilönä lähes kymmenessä kirjassa, joista useimpien sankari on Hercule Poirot. Kesän lueskelussa löytyi kuvitteellisen kirjailijan kuvitteellisten teosten suomalainen päähenkilö viidestä romaanista, joista lyhennetyt otteet ovat peräisin:
* Kortit pöydällä (1939) – Cards on the Table (1936), luvut 8, 12, 13, 17, 19
* Rouva McGinty on kuollut (1973) – Mrs McGinty ’s Dead (1952), luvut 10, 12, 14
* Kellot (1964) – Clocks (1963), luku 14
* Kolmas tyttö (1970) – Third Girl (1966), luku 2
* Kurpitsajuhla (1970) – Halloween’s Party (1969), luku 1

Tietokirjallisuuden puolella paras löytö oli Suomen Dekkariseuran julkaisu ”Agathan vuosisata” (1990), jossa Risto Raition artikkeli ”Kirjailijan omakuva” esittelee valittuja paloja kirjojen Oliver-esiintymistä. Kirjoitus ei kuitenkaan sisällä taustatietoa tai pohdiskelua siitä, miten Dame Agatha tuli valinneeksi fiktiivisen alter egonsa kansallisuuden ja kotimaan.

Ariadne Oliver -hahmoa esitellään ja suomalainen Sven Hjerson mainitaan myös näissä (mutta Helsinkiä tai suomenruotsalaisuutta ei):
* Matthew Bunson: The Complete Christie. An Agatha Christie Encyclopedia, s. 302, 320
* Mark Campbell: Agatha Christie. The Pocket Essential, s. 31
* John Curran: Agatha Christie’s Secret Notebooks, s. 73 
* John Curran: Agatha Christie's Murder in the Making, s. 187 
* Martin Fido: The World of Agatha Christie, s. 82–83, 119
* Gillian Gill: Agatha Christie. The woman and her mysteries, s. 146
* Anne Hart: Agatha Christie’s Poirot. The Life and Times of Hercule Poirot, s. 239, 244, 246
* Janet Morgan: Agatha Christie. A biography, s. 320
* Charles Osborne: The Life and Crimes of Agatha Christie, s. 93–94, 161
* François Rivière: In the footsteps of Agatha Christie, s. 119–120
* Dennis Sanders & Len Lovallo: The Agatha Christie Companion, s. 140, 324, 337
* Dawn B. Sova: Agatha Christie A to Z, s. 250
* David Suchet: Poirot and me, s. 270–271, 283–284
* Laura Thompson: Agatha Christie An English Mystery, s. 363
* Randall Toye: The Agatha Christie Who’s Who, s. 181
* James Zemboy: The Detective Novels of Agatha Christie, s. 119, 122, 363

Tarkemmat lukijat ja aihetta pitempään harrastaneet voivat varmaankin täydentää. Suomen Dekkariseuran asiantuntemusta kirjasto arvatenkin hyödynsi jo vastatessaan. Viime vuosikymmenten näyttämö- ja tv-sovitusten käsikirjoitusten mahdollisiin muutoksiin tai Oliver-fanifiktioon ei kirjailija (1890–1976) ole ymmärrettävästi itse ollut mukana vaikuttamassa.

Suomi vilahtaa Janet Morganin kirjoittamassa ja Agathan tyttären hyväksymässä Christie-elämäkerrassa (s. 369, vuoden 1972 tapahtumista): "My own sister-in-law is Finnish."

Sanoma-arkistossa on Ilta-Sanomien 4.12.2012 julkaisema Agathan tyttärenpojan Mathew Prichardin haastattelu. Hän arveli että kirjailija teki salapoliisista suomalaisen, koska hän käytti suomalaista arkkitehtia. Tämän nimeä Prichard ei muistanut.

Voisi olettaa, että ”suomalaisesta salapoliisista” puhuvien kirjojen tai niiden käännösten ilmestyttyä (1936–1973) on henkilöhahmosta kirjoitettu ainakin suomalaisissa lehdissä. Vanhojen artikkelien etsimiseen tarvitaan parempaa tiedonhakutaitoa tai aihepiirin tuntemusta kuin jokamiehen ulottuvilla on. 

Kommentit (0)
14.10.201519:33
1499
55

Jossakin Christien Poirot romaanin yhdessä suomennoksessa mainitaan Oliverin hahmon olevan Suomenruotsalainen salapoliisi joka asuu helsingissä. En muista kirjan nimeä mutta kirjassa Oliver oli kirjoittamassa seuraavaa kirjaansa talvipuutarhassaan poirotin tullessa kuullustelemaan tätä. Kirja oli ensimmäinen kerta kun huomasin Suomen mainittavan Christien romaanissa.

Kommentit (0)
02.09.201812:28
12599
45

Agatha Christien repliikki "My sister-in-law is Finnish" jäi pari vuotta sitten arvoitukseksi. Nyt löytyi: Dolores Mallowan, o.s. Kavaleff. Mutta voiko hänellä olla osuutta "suomalaiseen salapoliisiin"?

Nykyään kirjasto tarjoaa asiakkailleen veloituksetta HS:n aikakoneen. Haku "Sven Hjerson" toi yhden osuman, ja uusia johtolankoja löytyi.

27.10.1984 HS:n kulttuurisivuilla esiteltiin Janet Morganin laatima Christie-elämäkerta (Collins 1984). HS:n mukaan Agathan jälkimmäisen puolison Max Mallowanin Cecil-veli oleskeli Suomessa vuonna 1940. "Kälyn nimeä ei mainita. - - Kuten muistettaneen, Christie ironisoi itseään ja belgialaista salapoliisiaan Hercule Poirotia kirjailija Ariadne Oliverin ja tämän vastaavan suomalaisluomuksen hahmossa. - - Käly olisi voinut vaatia Agathaa keksimään viimemainitulle vähän luontevamman nimen."  Sven Hjerson esiintyi kuitenkin jo v. 1936 ilmestyneessä Cards-kirjassa (ruotsinnos 1938 ja suomennos 1939). HS:n kulttuuritoimittaja ei ilmeisesti tuntenut Max Mallowanin muistelmia (Collins 1977; Memoirs mainitaan Morganin kirjassa), joissa tämä kertoo veljestäänkin: "After the war he married Dolores Kavaleff, a Finnish girl, who had befriended him in Helsinki."

Talvisodan vapaaehtoiset britit saapuivat Suomeen helmikuussa 1940. Opettaja (schoolmaster) Cecil Mallowan (1907 - 1982) lähti maasta syksyllä 1941 ryhmässä, johon kuului Britannian lähetystössä ja British Councilissa työskennelleitä tai itsenäisinä englanninopettajina Helsingissä toimineita brittejä. Max Mallowan kertoo tavanneensa Cecil-veljen v. 1942 Kairossa, jossa tämä oli British Councilin palveluksessa. Dolores Kavaleff (1913 - 2015) ja Cecil Mallowan vihittiin Lontoossa v. 1945. Morsiamen isä Karl Kavaleff (1869 - 1913) kuului venäläiseen kauppiassukuun, joka oli siirtynyt Suomeen 1820-luvulla, ja äiti oli Ilta Maria, o.s. Borg (1886 - 1973). Kavaleffin perhe asui Espoossa.

Cecil ja Dolores Mallowanin perhe oleskeli pitkään ulkomailla, enimmäkseen Etelä-Amerikassa jossa Cecil M. oli edelleen British Councilin töissä. Heidän palatessaan Englantiin vuonna 1978 Agatha-käly oli jo kuollut.

HS 27.10.1984 ja 6.6.1985 
HBL 19.4.2015 
Max Mallowan: Mallowan's Memoirs 
Janet Morgan: Agatha Christie 
Justin Brooke: Talvisodan kanarialinnut (The volunteers : the full story of the British volunteers in Finland 1939-41) 

 

Kommentit (1)
Kiitos, Sten. Loistavaa!
2.9.2018 13:03 Lahja Kotka 19610

Vastauksesi