Helsingör, Helsingborg ja Helsingfors

Helsingör, Helsingborg ja Helsingfors

Mitkä ovat näiden Pohjoismaisten kaupunkien nimien historia vai ovatko kyseiset nimet sattumaa?

12 vastausta

Nimet juontuvat ruotsalaisen Helsingen aatelissuvun nimestä, samoin myös Helsingin Helsingegatan (Helsinginkatu) ja Tukholman Georg Helsinge gränd.

Kommentit (0)
04.11.201417:10
9496
90

Helsingissä (Helsingfors) ilmestyvä päivälehti Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina 1.11.2014 Kaupunki-sivuilla kirjoituksen, jossa esitellään muutamia tulkintoja Helsingin nimestä. Vaihtoehtoja on myös artikkeliin liittyvässä verkkosivujen osuudessa "Testaa tietämyksesi".

HS:n toimittajan esittelemistä vaihtoehdoista ei tunnu löytyvän Helsingen aatelissukua, joka on toistuvasti ollut Helsingin kaupunginkirjaston suomenkielisen tietopalvelun vakioselitys kaupungin nimestä.

Kommentit (0)
25.03.201410:45
12038
86

Ikivanhojen paikannimien alkuperä peittyy usein selvittämättömään hämärään. Varta vasten keksityt ns. kansanetymologiat eivät ainakaan tilannetta paranna vaan johtavat useimmiten täysin harhaan. Helsingfors - Helsingborg - Helsingör - paikannimiryväksestäkin voidaan esittää vain erilaisia teorioita. Seuraavassa niistä todennäköisin tai ainakin useimmin esitetty:

Sana helsing on ruotsinkielinen asukkaannimi, joka viittaa Hälsinglandin maakuntaan (hälsingien eli helsingien maahan). Selkämeren äärellä sijaitsevasta Hälsinglandista muutti 1200- ja 1300-luvulla uudisasukkaita Uudenmaan rannikolle. Helsing-sanan on arveltu johtuvan kapeikkoa (salmea, kannasta, kapeaa lahtea tai kapeaa niemeä) tarkoittavasta sanasta hals 'kaula', 'kurkku' (kuten nimessä Merenkurkku) ja asukasta tarkoittavasta päätteestä -ing. Sen merkitys siis on tämän tulkintalinjan mukaan 'kapeikon asukas'. Sana tunnetaan jo muinaisskandinaavissa, ja paikannimissä se esiintyy Hälsinglandin lisäksi Juutinrauman kapeimmalla kohdalla: Ruotsin Helsingborg, Tanskan Helsingör.

Analoginen tapaus löytyy niinkin kaukaa kuin Kanadan Quebecistä. Sen perusti 1608 ranskalainen löytöretkeilijä Samuel de Champlain toisella matkallaan Saint Lawrencelle. Nimi johdetaan paikallisen intiaanikielen sanasta quilibek, jonka merkitys on 'paikka jossa vedet kapenevat'.

Kommentit (0)
25.03.201416:46
12038
67

Olisi tarvetta vielä vähän kommentoida: Lähdin kirjoittamaan aiheesta, koska Kysy.fi -palvelun "Bellman-lähtöinen" vastaus tuntui täysin käsittämättömältä.

Nyt, Lahja Kotkan antamien tietojen perusteella, onkin kysyttävä suoraan: Harrastaako H:gin kaupunginkirjasto toisinaan myös puhtaita pilailuvastauksia?

Kommentit (0)
05.11.201411:30
5440
67

Ottamatta kantaa itse etymologiseen kysymykseen kerron vain Lahja Kotkan vastaukseen viitaten, että Tukholman vanhassa kaupungissa on katu nimeltä Göran Hälsinges Gränd, joka on melko lähellä ensimmäisessä vastauksessa mainittua nimeä Georg Helsinge gränd.

 

Kommentit (0)
25.03.201415:36
14301
66

Täytyy myöntää, että en ole koskaan lukenut ykkösvastauksessa mainittua kirjaa. Jos mainittu tieto on sieltä, lienee kyseessä samantasoinen tiedonlähde kuin Helsingin (Helsingfors) koululaisten 20 vuotta sitten suosima suullinen tarinakokoelma Bellman-vitseistä, jotka tavallisimmin alkoivat suunnilleen näin: "oli suomalainen, norjalainen ja Bellman..."

Vaikka Wiki-tiedostoja ei aina voidakaan pitää täysin luotettavina, viittaan tässä siellä mainittuun ruotsalaisten hiukan epätäydelliseen aatelissukujen luetteloon Alfabetisk lista över Riddarhusets introducerade svenska adelsätter, jossa ei ainakaan mainita Helsinge-nimistä aatelissukua. Georg Helsinge gränd -nimistä katua ei myöskään löydy Ruotsin postinumeroluettelon kadunnimistä. 

Uudellamaalla Helsinge -termi tarkoittaa Helsingin pitäjää.

Kiitos V.V.K.:lle hyvästä ja tyhjentävästä vastauksesta. 

Kommentit (0)
06.11.201412:46
14301
60

Loistavaa! Jotain hajua siis on asialla.

Tuolla toisaalla, missä pohdittiin -ing -ja -nki- loppuisia paikannimiä, totesin, että löysin tanskalaisen aatelin luettelosta nimen Helsinge. Tarkempi tarkastelu olisi vaatinut pitempää paneutumista asiaan ja eräisiin sukututkimusohjelmiin kirjautumista, joten jätin sen sikseen.

Kommentit (0)
12.11.201419:27
12038
60

Mukaan lähti divarista ihan muussa tarkoituksessa Jouko Vahtolan Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty  (1980), kun halvalla sai. (Kyseessä on todella merkittävä tutkimus, jossa sittemmin Oulun yliopiston Suomen historian professoriksi kohonnut tekijä selvitti nimistötieteen ja historiantutkimuksen metodeja yhdistelemällä Lapin asutushistoriaa sekä mm. kumosi lopullisesti Jalmari Jaakkolan vanhan pirkkalaisteorian.)

Vahtolan tutkimuksen paikannimihakemistosta löytyvät mm.seuraavat Pohjois-Suomen vanhoissa lähteissä esiintyvät paikannimet: Helsingeby, Helsingh haff, Helsinginkoski, Helsingintörmä, Helsingjabotn.

En lähde niitä erittelemään, vaan lainaan vain eräältä kohdin Vahtolan tekstiä esimerkinomaisesti:

""Helsingeby-nimi by-loppuisena kylännimenä edellyttää sinänsä jo asutusta, jonka kansallisuuden määriteosa osoittaa helsingeiksi, Pohjanlahden länsipuolen pohjoisimman ruotsalaisen heimon jäseniksi."

Kyse on siis lyhyesti sanoen nimistä, joiden alkuperä juontuu helsinkien maasta, Hälsinglandista, lähteneestä asutuksesta tai sieltä Pohjois-Suomeen suuntautuneista nautintaretkistä.

Mikään aatelissuku ei näitä sen paremmin kuin Uudenmaankaan Helsinki-kantaista nimistöä selitä. Sen sijaan kyseisen (oletuksenvaraisen) suvun nimi lienee samaa Hälsingland-lähtöä kuin moniaalle levinneet paikannimetkin.

Kommentit (0)
13.11.201411:29
14301
59

En voinut enää vastustaa kiusausta kurkata, kenen mukaan se paljon puhuttu katu on ristitty. Wikin mukaan kuja olisi ristitty paikallisen 1500-luvun talonomistajan Göran Hälsingen mukaan, mutta että kujaa olisi kutsuttu sitä ennen Niels Helsingen kujaksi ja sitä ennen Helsingenkujaksi. Netin pöyhinnällä ilmeni, että alueella on ollut He/älsing(e)-nimisen miehen omistama majatalo, kumpi näistä sitten lieneekään se Helsing. 1500-luvun alun tuomioasiakirjoista löytyy tietoja voudin asioinnista Nils Helsing-nimisen miehen kanssa. Asia liittyy Gråmunkeholmenilla (Harmaaveljien saarella!) tehtyyn pahantekoon. Sama Tukholman raastuvanoikeuden kansio sisältää erilaisia asiakirjoja, mutta tämä liittynee todistusaineistoa Kristian II:n julmuuksista hansakauppaa harjoittaneita porvareita kohtaan. 

MyHeritage-sukupalvelussa on runsaasti Helsing-nimisiä, suurin osa Tanskasta, osa Norjastakin, USA:a myöten. Mukana ei vaikuttanut olevan Göran tai Georg-nimistä, joskin muuan Hans Jörgen. Aatelisia ei ollut erityisesti merkitty, mutta sehän ei takaa, ettei heitä olisi. Tottuneena historian lehdillä vilahteleviin Fleming-, Tott-, Stålarm-, Tawast-, Horn- ja Oxenstierna-nimiin tuntuu vaikealta uskoa, että joku Helsinge-suku olisi ollut niin suuri ja merkittävä, että se olisi ennättänyt vaikuttaa niin laajalti. Siis: tälläkin osaa komppaan V.V.K:n ajatusta ja selitysmallia.

Vielä wikin viite Hälsinglandista, ks. kohta etymologia, nimen lähteet.

P.S. Wiki mainitsee, että Fredmans epistlar 31:n mukaan em. kuja olisi ollut 1700-luvulla prostitutioitujen toiminta-aluetta. 

Kommentit (0)
27.03.201416:41
9496
58

Helsing-sanaa on käsitelty asiallisesti kysy.fi-palvelun ruotsinkielisellä puolella 8.2.2005.

Juutinrauman kaupunkien yhteisellä sivustolla www.helsingborg-helsingor.com kerrotaan näistä kahdesta nimestä.

Käsitteliköhän Hesarin Kirstikin Helsingin nimeä kysymyspalstallaan? Kirjastonhoitajilla lienee käytettävissä HS:n sähköinen arkisto.

 

 

 

Kommentit (0)
12.11.201418:03
14301
58

Hälsingfors on sekä Lyckselessä että Vindelnissä, molemmat siis Västerbottenissa/Norrlannissa. Wikin mukaan Lycksele kirjoittaa sen vaihtoehtoisesti myös e:llä.

Norrland - ks. viitteen etymologiaosa.

Hä/elsingarnas land on aikoinaan ollut suuri ja käsittänyt alueen suunnilleen Söderhamnista pohjoiseen - viitteen mukaan jopa Suomeen, Viroon ja Venäjälle Novgorodia myöten. Viitejutussa nimen syntyä perustellaan kuten V.V.K. on tämän ketjun alussa kertonut. Alueen oikeudenhoidon pohjana on ollut Hälsingelagen,  allekirjoitettu 1320.

Alueella on ollut ainakin kuninkaankartanoita - on tosin vanha ruotsalainen sanonta Norrlannin aatelisten vähäisyydestä, en tiedä, pitääkö se paikkansa. 

Juttua hälsingeistä ainakin piisaa, katsoipa Tukholman pohjoispuolisen Ruotsin historiaa melkein mistä päin vain.

 

 

Kommentit (0)
07.11.201411:28
9496
53

Pienelläkin ruotsintaidolla huomaa, että e ja ä vaihtelevat keskenään melko vapaasti. Pohjoisruotsalainen kylännimi Hälsingfors on siis samaa kantaa kuin Helsingfors. Olikohan kirjaston tuntemalla aatelissuvulla siellä maaseutukartano?

Teoksessa "Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika" (Tapio Salminen, Vantaan kaupunki 2013) käsitellään s. 138 - 162 laajasti Helsinki-nimeä, sen eri variantteja ja muita samankaltaisia nimiä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa sekä nimen erilaisia selityksiä. Yksityiskohtia, vuosilukuja, henkilön- ja paikannimiä ja lähdeviitteitä vilisevässä tekstissä ei mainita Helsingen aatelissukua uusmaalaisen paikannimen lähtökohtana, eikä suvun nimi sisälly teoksen satoja nimiä käsittävään henkilöhakemistoonkaan.

Kommentit (0)

Vastauksesi