Hei,tarvitsisin erästä tarinaa varten pari tietoa, joihin en ole onnistunut...

Hei,tarvitsisin erästä tarinaa varten pari tietoa, joihin en ole onnistunut...

Hei,
tarvitsisin erästä tarinaa varten pari tietoa, joihin en ole onnistunut kaivamaan selkeää vastausta.
1. Voiko villilintujen munia (vaikkapa merilintujen) käyttää leipomisessa samalla tavalla kuin tavallista kananmunaa? Eli vaahtoutuuko valkuainen samalla lailla yms.? (Olen ottanut tarinassa huomioon luonnonsuojelunäkökulman.)
2. Kuinka pahalle haisee sellaisessa tippukiviluolassa, jossa asuu satoja (ehkä muutama tuhat) lepakkoa (kyse ei siis ole mistään miljoonan lepakon yhdyskunnasta)? Ja mille se "paha" haisee, meinaan onko se niinkuin kanankakkaa tai jotain? Vai haihtuuko se haju jotenkin sinne luolaston muihin osiin?
3. Voiko kalkkikivestä löytää minkäänlaisia jalokiviä?
4. Käsittääkseni ruskolevässä on jotain lannoittavia ainesosia, mutta mitä ne tarkalleen ottaen ovat?

Vastaus

1. Strutsin ja emun ainakin voidaan katsoa olevan villilintuja ja niiden munimat munat sopivat leivontaresepteihin siinä missä tavalliset kananmunatkin. Vesilinnuista ainakin ankan munia käytetään leivonnassa, eikä esimerkiksi villihanhien munien koostumus poikkea niin kovinkaan paljoa, ettei niitä ainakin teoriassa voisi käyttää leivonnassa.

2. iGS-tiimin jäsenistä vain yksi on vieraillut lepakkoluolassa ja sielläkin oli vain yksi lepakko. Luola ei kuulema haissut kovinkaan erikoiselta, tai pahalta. Useampien kymmenien miljoonien lepakkoyhdyskunnan jätteet haisevat arvattavastikin hyvin voimakkaasti. Hajua on kuvailtu lemuksi, jonka muistaa koko lopun ikänsä. Suurin osuus lemusta johtuu ammoniakista. Ammoniakkihuurut voivat tappaa esimerkiksi luolan lähistöllä kasvavia kasveja. Luolan katossa lemu arvatenkin ei ole niin voimakas ammoniakin ollessa ilmaa raskaampaa. Arviointiasteikolla 1-10, jossa 10 olisi voimakkain ja pahin haju, miljoonien lepakoiden lepakkoluolan lemulle hyvin moni antaisi varmasti ainakin ensialkuun arvosanaksi 10. Lepakkoyhdyskunnan luolan hajun voi haistaa luolan ulkopuolelle parhaimmillaan suhteellisen pitkien matkojenkin päähän, joten lepakon jätöksien ja muiden maatuvien orgaanisten ainesten muodostamat hajut eivät haihdu luolaston muihin osiin, niin että sillä olisi juurikaan merkitystä.

3. Jalokiviä tai puolijalokiviä voi periaatteessa löytää kalkkikiven seasta, jos ne ovat kulkeutuneet kalkkikiviesiintymään esimerkiksi tulivuorenpurkauksen saattamina, tai veden kuljettamina.

4. Ihmiskunta on käyttänyt ruskoleviä lannoitteena jo pitkään. Tärkeimmät lannoittavat ainesosat ruskolevässä ja muissa lannoitteissa ovat Typpi (N), Fosfori (P) ja Kalium (K).

Lepakoiden luolista:

http://www.naturesmart.com/articles.php?articleID=147
http://outside.away.com/magazine/1095/10f_bat.html
http://www.newbraunfelsvisitors.com/daytripsbats.htm

Jalokivistä:

http://nature.berkeley.edu/classes/eps2//wisc/Lect3.html
http://www.bwsmigel.info/Lesson10/DE.Gem.Formation.html
http://www.gemsociety.org/info/igem17.htm

Ruskolevästä lannoitteena ja lannoitteista yleisesti:

http://en.wikipedia.org/wiki/Algae#Fertilizer
http://en.wikipedia.org/wiki/Fertilizer

Kommentit (0)

Vastauksesi