Heippa! Kysymykseni on naiivii ja oppimaton...

Heippa! Kysymykseni on naiivii ja oppimaton...

Heippa! Kysymykseni on naiivii ja oppimaton... koskee imperialismia:
Ajattelen vaikka ammoista Intiaa, tai vaikka tiettyjä Afrikan maita. Englantilaiset päättivät tulla sinne ihan noin vaan...ja että alistetaan nämä kansat orjiksi sekä ryöstetään luonnonrikkaudet.
Samoin taisivat tehdä ranskalaiset ja ketkähän muut.
Miten he perustelivat nuo ryöstoretkensä
Ihmettelen miten nuo kansat alistuivat, heillähän oli ollut kulttuuria, tietoa taitoa tms. jo kauan.
Ihan sama kuin joku tulisi minun huusholliini ja väittäisi olevansa nyt pomo ja määräävänsä mitä minun pitää kämpässäni tehdä...

Vastaus

Jos ei ole tyhmiä kysymyksiä, niin tuskinpa on naiiveja tai oppimattomiakaan!

1800-luvun kuluessa eurooppalaiset tosiaan ottivat valtansa alle suurimman osan maailmaa. Vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä todistettiin suorastaan rynnäkkömäistä kilpailua siirtomaista. Euroopan merenkävijät siirtyivät silloin epäsuorasta suoraan imperialismiin: yksittäiset valtiot yksinkertaisesti ottivat haltuunsa siirtomaita. Vanhoilla alueilla oltiin läsnä entistä vankemmin ja uusia valloitettiin. Tokihan eurooppalaisten sitten piti oikeuttaa laajentumisensa aikalaisilleen. Näistä perusteista puhuttiin jo tuolloin:

1)Teollinen vallankumous
Eurooppalaiset tarvitsivat raaka-aineita ja tarvikkeita teollisuudelleen. He halusivat tietysti myös kohteita omille tuotteilleen. Siirtomaat toimivat tavallaan varaventtiilinä niille kaupan ja teollisuuden harmeille jotka seurasivat ylituotantoa. Tuohon aikaan elettiin lamaakin, mistä taas seurasi lisää taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia vaikeuksia. Ekspansiivisen politiikan arveltiin ratkaisevan yhteiskunnallisia ongelmia kotimaassa: tulisi työpaikkoja ja uusia markkinoita, merenkulku ja kauppa vilkastuisivat. Väitettiin, että laajentuminen olisi erityisesti eduksi työväenluokalle.

2)Liikakansoitus
Vanhalla mantereella väestö kasvoi enemmän kuin milloinkaan ennen. Melkein 50 miljoonaa eurooppalaista lähtikin Amerikkaan ja 7 miljoonaa itään päin.

3)Turvallisuus
Esimerkiksi brittiläinen maailmanvalta syntyi pitkälti joukosta kauppasatamia ja laivastotukikohtia. Niistä käsin haluttiin suojella kaupankäyntiä sekä siirtomaissa eläviä kruunun alamaisia.

4)Usko rodulliseen ylivertaisuuteen, nationalismi
Eurooppalaiset vilpittömästi uskoivat olevansa ylivoimaisia muihin kansoihin nähden. He edustivat kulttuurien kehityksessä pisimmälle edennyttä vaihetta, siksi heidän velvollisuutensa oli johtaa ja opastaa toisia. Eurooppalainen sivistys ponnisti arvoista, jotka pätisivät koko ihmiskunnalle. Ainakin kuningatar Victoria painotti sitä, että valloitetuille kansoille ja heimoille pitäisi luoda paremmat elinehdot. Brittien kristillinen velvollisuus oli kantaa vastuuta heikoista ja huonommista. Heidät oli kutsuttu sivistämään muuta maailmaa. Lähetysajatus oli vahva: saarnaajat veivät eteenpäin niin evankeliumia kuin eurooppalaista elämäntapaa ja normeja.
Ja tokihan maiden valloittaminen vahvisti kansallista itsetuntoa, antoi arvovaltaa suhteessa toisiin valtioihin.

Mutta miksi eurooppalaiset sitten onnistuivat?

1)Sotilaalliset voimakeinot
Kansojen alistamisessa käytettiin useinkin raakoja menetelmiä ja pakkoja. Joskus päästettiin päiviltä niin suuri osa alkuperäisasukkaista, että voisi puhua kansanmurhasta. Aseilla pakotettiin vieraita maita ottamaan vastaan tai toimittamaan kaupattavaksi hyödykkeitä tai kumoamaan kaupalle vahingollisia kieltoja. Siirtomaavaltiaat olivat teknisesti kehittyneempiä kuin alamaisensa.

2)Valloitettujen maiden sisäinen hajaannus.

Esimerkiksi Intialla oli toki vahva historia; sen kulttuuri, uskonnot, tavat ja kielet matkasivat ympäri Aasiaa. Mutta sittemmin niemimaa taantui poliittisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti. On sanottu niinkin, että kastijärjestelmä olisi hapertanut maata sisäisesti, saanut ihmiset entisen yhtenäisyyden sijaan käyttämään toisiaan hyväkseen. Oikeastaan Intia oli ollut imperialismin aikaan tultaessa jo satoja vuosia varsin heikko. Se oli eristäytynyt ja jäänyt elämään menneeseen, menettänyt luovuutensa. Iso-Britannian oli helppo valloittaa Intia, koska maustemaa oli sisäisesti hirvittävän sekaisin. Vanha feodaalisjärjestelmä oli romahtamassa. Intialaiset hallitsijat taistelivat keskenään, eivätkä pystyneet muodostamaan yhtenäistä rintamaa brittejä vastaan.

Britit järjestivät maan hallinnon omaan tapaansa, alkoivat soveltaa länsimaista oikeutta, rakensivat rautateistä kouluihin, levittivät uskonsa, kielensä ja näkemyksensä… Osittain he hallitsivat hajottamalla, kääntämällä intialaisia toisiaan vastaan.

Noin. Olen vastannut imperialismin lyhyiden oppimäärien mukaan. Jos haluat tutkia aihetta tarkemmin, kurkkaa vaikka Helmetistä:
http://www.helmet.fi/ > taputtele hakulaatikkoon esimerkiksi: imperialis* historia* > hae > rajaa vasemmalta palstalta Kokoelma-kohdasta ’tietokirjat’

Imperialismia on toki käsitelty – enemmän tai vähemmän – myös Intian, Kaakkois-Aasian ja Afrikan yleisissä historioissa.

--------
Lisäys 12.3.2012

Nyt on juuri julkaistu kirja, joka pohtii kysymystä siitä, miten pienet ja kehittymättömät eurooppalaiset maat pystyivätkään alistamaan suurta osaa maapalloa 500 vuoden ajan. Varmasti kiinnostavaa asiaa, taloushistorian näkökulmasta:

Ferguson, Niall: Sivilisaatio: me ja muut (Terra cognita, 2011)
http://www.helmet.fi/record=b2020884~S9*fin
--------

Lähteet:
Alnaes, Karsten: Euroopan historia. Ihanteiden nousu: 1800–1900 (Otava, 2006)
http://www.helmet.fi/record=b1790574~S9*fin
Hoikka, Jaarli: Jawaharlal Nehrun näkemyksiä britti-imperialismista Intiassa ennen itsenäistymistä 1947 (Jyväskylän yliopisto, 1999)
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/13066
Kaikkonen, Olli: Afrikan historia (Gaudeamus, 1989)
http://www.helmet.fi/record=b1326877~S9*fin
Maailmanhistorian pikkujättiläinen (WSOY, 2006)
http://www.helmet.fi/record=b1787586~S9*fin
http://fi.wikipedia.org/wiki/Imperialismi
http://www.otava.fi/oppimateriaalit/oppimateriaali_sarjat/forum/oppilaid...

Kommentit (0)

Vastauksesi