heippa! kiitos sauna-sanan alkuperan selvittamisesta!

heippa! kiitos sauna-sanan alkuperan selvittamisesta!

heippa! kiitos sauna-sanan alkuperan selvittamisesta! minulta unohtui kysya myos löyly ja kiuas ja vasta/vihta sanojen alkuperä, olisin kiitollinen jos viela niita voisitte valaista :). ja tiedatteko onko netissa jotain sivua missa voi lukea suomalais-ugrilaisia sanoja tai suomalaisia sanoja jotka eivat ole lainasanoja muista kielista. kirjastoon en nyt paase kun en ole suomessa, muuten sinne marssisin heti ensimmaiseksi. mutta paljot kiitokset!! ja hyvaa uutta vuotta

Vastaus

Oli hyvä tietää, ettet ole nyt Suomessa. Muuten kehottaisin marssimaan lähimpään kirjastoon ja tutkimaan sanoja jostain etymologisesta sanakirjasta. Sieltä sauna-sanankin alkuperä on kaivettu.

Sitten muihin sanoihin. Löyly-sanalla on vastineita useimmissa suomalais-ugrilaisissa kielissä, esim. viron leil ja unkarin lelek. Etäsukukielten vastineet merkitsevät yleensä henkeä tai sielua, itämerensuomalaiset saunan löylyä. Sanan suomalais-ugrilaiseksi alkumuodoksi on rekonstruoitu *lewl ja alkuperäiseksi merkitykseksi 'henki, henkäys, sielu'. Suomen kirjakielessä löyly on esiintynyt Agricolasta alkaen.

Kiuas-sanalla on vastineita itäisissä lähisukukielissä, esim. lyydin ja vepsän kiudug. Sanan alkuperä ja alkuperäinen rakenne on osittain epäselvä. Sanan alkuosa juontuu sanasta kivi, mutta jälkiosasta on annettu useita selityksiä. Lyydin ja vepsän -dug tarkoittaa kasaa, joten suomen sanaa kiuas tai kiukas on vastaavasti arveltu yhdyssanaksi kivikasa. Joka tapauksessa sana on kielen omista aineksista muodostettu, ei germaaninen laina, niin kuin myös on ehdotettu. Suomen kirjakielessä kiuas on ensi kertaa mainittu 1674.

Perinteisen selityksen mukaan vihta on lainaa venäjästä, jossa sanaa nykyään edustaa murteellinen vehot tai vihot 'tukko, pesurätti'. Myös vasta on lainasana (etymologinen sanakirja ei kerro sen taustoja, mutta eiköhän se tule ruotsin kvast-sanasta).Ongelmia aiheuttaa kuitenkin se, että vihta on suomessa tyypillisesti länsimurteinen sana, ei itäinen, niin kuin venäläiset lainat yleensä ovat. Toinen selitys on, että vihta liittyisi johdoksena samaan onomatopoeettiseen sanaperheeseen kuin 'vihma ja vihistä'. Verbiä vihmoa käytetään usein kuvaamaan veden sirottamista vihdan tms. avulla. Saunavastan merkityksessä vihta on ensi kertaa mainittu suomen kirjakielessä 1702.

Vasta-sanaa saunavastan merkityksessä ei Häkkisen sanakirjassa mainitta, mutta Suomen sanojen alkuperä kertoo
sen olevan käytössä itämurteiden alueella ja alkuperän olevan joko venäjästä (hvostat 'vihtoa') tai ruotsista kvast 'lehtiluuta,vihta'.

Lähteet:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004.
Suomen sanojen alkuperä, Helsinki: SKS, 2000

Netistä en löytänyt sivua, josta voisi suoraan tutkia suomalaisten tai suomalais-ugrilaisten sanojen taustaa, mutta meiltä saa kysyä. Lisäksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksella on etymologinen arkisto, josta sanoista varmaankin voi tiedustella sähköpostitse: etymologinenarkisto@kotus.fi

Kommentit (0)

Vastauksesi