HeiOlen kiinnostunut historiasta ja siltätiimoin käynyt useasti luovutetussa...

HeiOlen kiinnostunut historiasta ja siltätiimoin käynyt useasti luovutetussa...

Hei
Olen kiinnostunut historiasta ja siltätiimoin käynyt useasti luovutetussa Karjalassa. Siellä on kartoissa useita linnavuoria eli korkeita jyrkähköjä mäkiä on nimetty linnavuoriksi. Ne ovat olleet aikoinaan ilmeisesti muinaislinnoja. Mutta milloin ja kenen rakentamia? Mitä tietoa on saatavissa ja mistä? Varmaankin itsenäisessä Suomessa 20- ja 30-luvuilla tehtiin tutkimuksia ja kaivauksia näissä kohteissa. Karttojen mukaan niitä on monta Länsi-Laatokan rannoilla ja onpa niitä myös Kannaksellakin. Ainoa jonka nimen ole kuullut on Tiuran linna Vuoksen rannalla Viipurin ja Käkisalmen puolivälissä suurinpiirtein.

Vastaus

Heipä hei!

Vastauksen loppuun on kerätty luovutetun Karjalan muinaislinnoja käsittelevää, HelMet-tietokannassa olevaa kirjallisuutta. Julkaisujen tietojen yhteydessä olevista linkeistä pääsee katsomaan kirjojen saatavuuden HelMet-tietokannasta ja tekemään varauksia. Ajantasaisin yleistieto aiheesta on vuonna 2003 ilmestyneessä Viipurin läänin historian I-osassa, josta kirjallisuusluettelossa on kolme julkaisua, mutta suomalaiset arkeologit ovat kirjoittaneet alueen muinaislinnoista jo 1800-luvulta lähtien.

Uusimpien tietojen mukaan luovutetusta Karjalasta tunnetaan noin 25 muinaislinnaa. Alueen muinaislinnat ovat korkeita mäkiä eli linnavuoria tai saaria, joissa on ihmisen puolustustarkoituksessa rakentamia kivi- tai maavalleja. Joiltakin linnoilta on löydetty kaivauksissa runsaasti esineitä ja jopa rakennusten jäännöksiä, mutta monet ovat osoittautuneet tutkimuksissa jokseenkin löydöttömiksi. Muinaislinnojen levinneisyyden määräävät paljolti maaston topografia ja linnan käyttöajan asutus, ja alueen muinaislinnat keskittyvät Laatokan jylhälle luoteisrannalle.

Alueen muinaislinnojen todennäköisin ikä ja intensiivisin käyttöaika on rautakauden viimeinen jakso, ristiretkiaika (1100-1300 jKr.) sekä keskiajan ensimmäinen vuosisata, 1300-luku. Tällöin sekä Ruotsin valtakunta että Novgorod pyrkivät laajentamaan valtapiiriään Suomenlahden pohjoispuolella. Muinaislinnoja on käytetty ilmeisesti myös viikinkiajalla, joka edeltää ristiretkiaikaa, ja toisaalta niitä on käytetty 1300-lukua myöhemminkin. Muinaislinnat ovat alueen silloisten asukkaiden, karjalaisten, rakentamia ja käyttämiä ja jälkiä heidän puolustustarpeestaan ja -keinoistaan.

Suomalaiset arkeologit ovat tehneet alueen muinaislinnoilla kaivauksia 1880- ja 1890-luvulla. Tämän jälkeen tutkimukset laantuivat vuosikymmeniksi, ja sittemmin kaivauksia ovat tehneet venäläiset arkeologit 1970-luvulta lähtien. Tutkimuksia on tehty myös suomalais-venäläisenä yhteistyönä.

Kysymyksessä mainittu Tiuran linna on Vuoksen kapeikon Linnasaarella sijaitseva Räisälän Tiurinlinna, joka on ollut linnoitettu kauppa- ja käsityökeskus. Sellaisia tunnetaan vain luovutetusta Karjalasta, ei nyky-Suomen alueelta. Tiurinlinnasta on tuore esitys Viipurin läänin historian I-osan ristiretkiajan osuudessa (Saksa - Uino - Hiekkanen, s. 406-411).

Kirjallisuutta:

Appelgren, Hjalmar: Suomen muinaislinnat. Kertonut ja kuvannut Hjalmar Appelgren. Akademinen väitöskirja. Suomen Muinaismuisto-Yhdistyksen Aikakauskirja XII. Helsinki 1891. http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=suomen+muinaisli...

Kotshkurkina, S. I.: Muinaiskarjalan kaivaukset. Snellman-Instituutti. Arkistojulkaisu 3. Kuopio 1995. http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Muinaiskarjalan+kaivaukset&m=&l...

Rinne, Juhani: Suomen Karjalan vanhat linnat. Teoksessa: Karjalan kirja, s. 260-273. WSOY. Porvoo 1932. http://www.helmet.fi/search*fin/tkarjalan+kirja/tkarjalan+kirja/1%2C4%2C...

Saksa, Aleksandr: Rautakautinen Karjala. Muinais-Karjalan asutuksen synty ja varhaiskehitys. Studia Carelica Humanistica 11. Joensuu 1998. http://www.helmet.fi/search*fin/asaksa/asaksa/1%2C56%2C220%2CB/frameset&...

Saksa, Aleksandr - Uino, Pirjo - Hiekkanen, Markus: Ristiretkiaika 1100-1300 jKr. Teoksessa: Karjalan synty. Viipurin läänin historia I, s. 383-474. Jyväskylä 2003. Toimittanut Matti Saarnisto. http://www.helmet.fi/search*fin/Xkarjalan+synty&m=&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D/...

Taavitsainen, J.-P: Ancient Hillforts of Finland. Problems of Analysis, Chronology and Interpretation with Special Reference to the Hillfort of Kuhmoinen. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 94. Ekenäs 1990.
http://www.helmet.fi/search*fin/ataavitsainen/ataavitsainen/1%2C12%2C107...

Taavitsainen, J.-P.: Karjalan muinaislinnat. Teoksessa: Karjalan synty. Viipurin läänin historia I, s. 432-434. Jyväskylä 2003. Toimittanut Matti Saarnisto.
http://www.helmet.fi/search*fin/Xkarjalan+synty&m=&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D/...

Takala, Hannu: Äyräpään kihlakunnan esihistoria I. Muinaislöydöt 1847-1944. Julkaisija Vuoksen Vartio. Jyväskylä 2005. http://www.helmet.fi/search*fin/atakala+hannu/atakala+hannu/1%2C4%2C16%2...

Uino, Pirjo: Ancient Karelia. Archaelogical Studies. Muinais-Karjala. Arkeologisia tutkimuksia. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 104. Jyväskylä 1997. http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=muinais-karjala&...

Uino, Pirjo: Luovutetun Karjalan muinaislinnoista. Teoksessa: Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 12, s. 7-28. Lappeenranta 1998. http://www.helmet.fi/search*fin/XViipurin+suomalaisen+kirjallisuusseuran...

Uino, Pirjo: Keskirautakausi n. 300-800 jKr. Teoksessa: Karjalan synty. Viipurin läänin historia I, s. 291-382. Jyväskylä 2003. Toimittanut Matti Saarnisto.
http://www.helmet.fi/search*fin/Xkarjalan+synty&m=&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D/...

Kommentit (0)

Vastauksesi