Hei, yritänpä kysyä uudelleen, koska jostakin syystä en ole saanut vastausta...

Hei, yritänpä kysyä uudelleen, koska jostakin syystä en ole saanut vastausta meitä vuosikausia vaivanneeseen pulmaan. Mistä ihmeestä on peräisin Suomen pisin paikannimi äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä? Jänkä sijaitsee Savukosken kunnassa, ja sen lähistöllä on muitakin vähintään erikoisia paikannimiä, esimerkiksi Näpnähtämänselkä, Ketsepuhnus ja Nielmunaalmujänkä. Onko kyseessä kartantekijän mielenhäiriö vai paikallisten pila? Olemme yrittäneet asiaa selvittää useista eri lähteistä, ilman menestystä. Luotamme siihen, että kirjastoväki osaa auttaa tässäkin asiassa!

Vastaus

Otimme yhteyttä kollegoihimme pohjoisessa. Sallan kirjastosta saimme vastaukseksi pienimuotoisen kertomuksen jonka on laatinut Petteri Holma:

"Ylikemissä, Värriöjoen ja Kemijoen välisellä kannaksella on suurehko suo, joka kantaa nimeä Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä. Sitä reunustavat Kiima-, Tuorain- ja Mutajärvenselät sekä Hukka-aapa, joka laskee vetensä Äteritsiputeritsipuolilautatsijängällä liplattelevan, joukhaisten suosiman Hukkalammen kautta Värriöön.
Koko Suomi tuntee tarinan sallalaisyrittäjä Tero Vuolteesta, joka nimesi kuppilansa Äteritsiputeritsipuolilautatsibaariksi sen jälkeen, kun kaupparekisteri oli hylännyt muut nimiehdotukset vanhoina keksintöinä.
Baarin nykyomistajista toinen, Erkki Kittilä, ei tiedä lukuisten selvitysyritystensä jälkeenkään sitä, mistä ja keneltä ylikemiläisjänkä on saanut nimensä.
– Se ei tiettävästi tarkoita mitään, vaan on jonkunlainen hokema, hän arvelee ja kertoo eräästä arviosta, jonka mukaan nimi tarkoittaa puolisen eli lounaan syömistä. – Itse en usko siihen.
Oulun yliopiston paikannimiekspertti, professori Jouko Vahtola epäilee jänkää huumorimiehen tekeleeksi. – Tokko se tarkoittaa mitään.
Kotimaisen kielen tutkimuskeskus on yhtä ymmällä.
Se tietää, että nimen on vahvistanut kartantekijöille Albert Ikäheimo eli Ikä-Alpi, joka asui Värriöjokivarren Kosteriojasuussa ja, että Pirjo Vuotoveden gradussa arvioidaan nimenantajiksi mahdollisesti rajamiehet, jotka ovat perustelleet tekoa sillä, että kaikilla paikoilla pitää olla nimensä.
Kukaan ei tarjoa selitykseksi köyriä, vaikka epäily köyrin nimeämästä suosta on saattanut vistottaa aikoinaan taikauskoisimpia Ylikemin kulkijoita.
Kohtuullisen kostean Äteritsiputeritsipuolilautatsijängän ylipitkässä nimessä on kaikkiaan 35 kirjainta, joten sallalaisbaarin nimikyltillä on mittaa. Paikalliset eivät jaksa lausua koko nimeä, vaan kutsuvat paikkaa omistajiensa tavoin Äteritsiksi.
Sen sijaan Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä on säilyttänyt alkuperäisen muotonsa, vaikka sen kirjaaminen topografikarttaan vie tilaa maastoon suhteutettuna lähes kolmen kilometrin matkan. Onneksi suo on nimensä mittainen."

Kommentit (0)

Vastauksesi