hei vaan..Onko puolustusvoimien nettijulkaisussa syyllistytty oheisen...

hei vaan..Onko puolustusvoimien nettijulkaisussa syyllistytty oheisen...

hei vaan..

Onko puolustusvoimien nettijulkaisussa syyllistytty oheisen referaatin esiin tuomiin epätotuuksiin?

"Puolustusvoimien kotisivulla valehdellaan

Lainaus 14.2.2007:

”Suomen Merivoimien sukellusveneet olivat Jatkosodan aattona 21.6.1941 Emäsalon selällä. Saman päivän iltana saivat veneet Merivoimien Esikunnalta käskyn aloittaa miinoitustoiminta suunniteltuihin kohteisiin Viron rannikon edustalla. Veneisiin lastatut miinat olivat saksalaisvalmisteisia, jottei miinanlaskijoiden kansallisuus selviäisi Neuvostoliitolle miinoitteen mahdollisesti paljastuessa. Suomihan ei vielä virallisesti ollut sodassa Neuvostoliiton kanssa. Miinoitteiden laskeminen alkoi kello kahdeksan illalla 21.6.1941, ja 22.6.1941 mennessä olivat kaikki kolme sukellusvenettä kukin laskeneet 20 miinan miinalastinsa.”[vii]

Kerrataan. Puolustusvoimien kotisivulla valehdellaan suomalaisten sukellusveneiden aloittaneen miinoitteiden laskemisen jo 21.6.1941 kello 20."
linkki referaattiin
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Suomi_miinoitti_Viron_ranni...

linkki puolustusvoimien "valheelliselle" sivulle.
http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/slmepa-5.milv/sisalto/1939_11.htm

Vastaus

Tämän asian tuomariksi ryhtyminen on aika vaikeaa, varsinkaan kun puolustusvoimien nettisivu ei lähteitään mainitse. Luultavasti sen tiedot perustuvat merisotakirjallisuuteen, joista mainittakoon tässä

Jatkosodan historia 6. – WSOY, 1994.
(merisotaa käsittelevän osan kirjoittanut Visa Auvinen, erik. s. 40)

Suomen laivasto 1918-1968, 2. osa. – Otava, 1968.
(tämän jakson kirjoittanut Kalervo Kijanen, joka oli tapahtuma-aikaan Vesihiiden päällikkö, erik. s. 14-16)

Kijanen, Kalervo
Sukellushälytys. – Laivastolehti, 1977.
(kirja ei ole ollut ulottuvillani)

Ekman, Per-Olof (suom. Jorma Haapkylä)
Meririntama : merisotatapahtumat Itämeren pohjoisosassa 1941-1944
(erik. s. 57-59)

sekä sen lisäksi

Jokipii, Mauno
Jatkosodan synty. – Otava, 1987.

Ekmanin mukaan Emäsaloon siirrettyjen suurempien sukellusveneiden (Vetehinen, Vesihiisi ja Iku-Turso) päälliköt saivat illalla 21.6. esimieheltään komentajakapteeni Kivikurulta seuraavansisältöisen suullisen käskyn kukin erikseen:
-miinat lasketaan määräpaikoilleen
-sopivien kohteiden, erikoisesti isojen alusten, ilmaantuessa niitä voi topeedoida
-matkat olivat salaisia, laivapäiväkirjaan ei saanut tehdä merkintöjä
-laivueenkomentajalle piti kuitenkin toimittaa taistelukertomus
-radiota oli kuunneltava aina kello 24:ään asti, koska muutoksia saattoi tulla
-erikseen huomautettiin, että miinat olivat harhautustarkoituksessa saksalaisia

Veneiden päälliköt, heidän joukossaan siis myös Kijanen, hämmästelivät käskyä, koska se edellytti sotatilaa. Kun he kysyivät Kivikurulta, oliko kenties tapahtunut erehdys, käsky toistettiin. Myös Kivikuru oli saanut käskynsä suullisesti kenraali Valveelta, ainoastaan kartta miinoitettavista alueista oli paperilla.
Veneet lähtivät samana iltana seuraavasti: Vetehinen Hamnholmista kello 22 , Vesihiisi ja Iku-Turso Emäsalosta klo 21.45. Matkalla kaksi viimeistä kuuli noin kello 23 radiosanoman, jossa käskettiin pysähtyä ja odottaa täsmällisimpiä ohjeita. Neuvottomina veneiden päälliköt päättivät palata takaisin kysymään ohjeita. Pellingiltä käsin he saivat puhelinyhteyden esikuntaan ja tiedon, että pysähtymiskäsky oli tarkoitettu vain sille osastolle, joka oli lähtenyt miehittämään demilitarisoitua Ahvenanmaata. Vesihiisi ja Iku-Turso suuntasivat jälleen Viron rannikolle, missä ne laskivat miinansa aamulla.

Mauno Jokipii käsittelee asiaa laajasti kirjansa s. 571-581 ja julkaisee myös Kijaselta peräisin olevaa asiakirja-aineistoa. Hän huomauttaa, että esikuntien arkistoista ei tietenkään löydy käskyjä tai lupia salaisesta sukellusvenetoiminnasta. Myös retkeen osallistuneet miehet olivat ehdottomassa lomakiellossa paluunsa jälkeen ainakin sodan julkiseen syttymiseen saakka. Sivun 575 mukaan merivoimien komentaja kenraali Valve oli myöntänyt myöhemmin (todennäköisesti vuonna 1967) häntä haastatelleelle Kijaselle antaneensa käskyn hävittää Viron miinoitusta käsittelevät todisteet.

Valehteleeko puolustusvoimien nettisivu? Kiistatonta tietysti on, että varsinainen miinanlasku tapahtui vasta aamulla 22.6.
Toisaalta tehtävä oli käskytetty, vieläpä oli annettu lupa torpedoiden käyttöön edullisessa tilanteessa ja matkaan oli lähdetty jo illalla 21.6. Nettisivun sanamuoto on pikemminkin vähän ylimalkainen kuin valheellinen.
Meikäläinen sotahistoriallinen kirjallisuus ei koskaan ole vaiennut siitä seikasta, että neuvostoilmavoimat hyökkäsivät suomalaisen Ahvenanmaan retkikunnan kimppuun 22.6. noin kello 6 eli ennen miinoituksia. Varmuudella voi kuitenkin sanoa, että kumpikaan sotatoimi ei ollut vastaus toiseensa vaan ne tapahtuivat toisistaan täysin riippumatta. Venäläiset eivät huomanneet koko miinoitusta ja Sottungan pommitus "tulkittiin molemmin puolin ohikiitäneeksi välikohtaukseksi" (näin Antti Juutilainen s. 137 teoksessa "Jatkosodan pikkujättiläinen", WSOY 2005). Kesäkuun 22. päivän tapahtumilla ja niiden aikajärjestyksellä ei ollut mitään merkitystä sodan syttymisen kannalta, asiassa painavat ratkaisut oli tehty jo aikaisemmin Berliinissä, Moskovassa ja Helsingissä. Paljon keskusteltu kysymys sinänsä on, olisiko Suomella ylipäätään ollut vuosina 1940-1941 turvallisuuspoliittisia vaihtoehtoja. Hyvänä johdatuksena tätä aihetta käsittelevän keskustelun vaiheisiin on Timo Soikkasen artikkeli "Uhri vai hyökkääjä? Jatkosodan synty historiankirjoituksen kuvaamana" teoksessa "Jatkosodan pikkujättiläinen".

Lopuksi muuan mielenkiintoinen huomio. Aikaisemmin kirjoitetut merisotahistorialliset teokset

Suomen sota 1941-1945, osa 9. - Sotateos, 1960.
(merisotaa käsittelevän osion kirjoittanut Y.E.Pohjanvirta)

ja

Pukkila, Eino
Taisteluhälytys : Suomen laivasto jatkosodassa. - WSOY, 1961.

vaikenevat kokonaan sukellusveneittemme miinoitusoperaatiosta 21.-22.1941. Olivatko kirjoittajat siitä tietämättömiä vai pakottiko sotasyyllisyysoikeudenkäynnin muisto vaikenemaan siitä?

Kommentit (0)

Vastauksesi