Hei, mistä maakunnista on muuttanut ihmisiä eniten pääkaupunkiseudulle vuosikymmenten aikana?

Hei, mistä maakunnista on muuttanut ihmisiä eniten pääkaupunkiseudulle vuosikymmenten aikana?

Olen joskus vuosia sitten lukenut Hesarista, että savolaiset olisivat ”kehittäneet” Helsinkiin muuttaneista ihmisryhmistä eniten stadin slangia. Tästä virisi keskustelu ja heräsi yllä oleva kysymys. 

Vastaus

Kysymyksesi oli aika kinkkinen.Tilastokirjastosta saimme tilastotietoja lähinnä Helsingin nykyisen asujaimiston syntymäkunnista. Vuoden 2018 tilaston mukaan siis eniten tulijoita on ulkomailta, Suomen sisällä Pirkanmaalta. Pääkaupunkiseudun väestöstä joka toinen on syntynyt Uudellamaalla, joka kolmas muualla Suomessa ja loput ulkomailla. Jotta voisi ymmärtää Stadin slangin kehitystä, täytyisi tilastoja tarkastella yli sadan vuoden ajalta ja tämä vaatisi jo aika asiantuntevaa kielitieteellistäkin tulkintaa. 

Stadin slangia tutkineen Heikki Paunosen teoksista löytyi kuitenkin mielenkiintoista tietoa aiheesta. Paunosen mukaan stadin slangista puhuttaessa tarkoitetaan itse asiassa kahta eriaikaista ja eriluonteista kielimuotoa: vanhempaa suomalais-ruotsalaista sekakieltä ja uudempaa nuorisokieltä. Näin ollen kun esimerkiksi 20- ja 50-luvuilla syntyneet helsinkiläiset kiistelevät siitä mikä on "oikeaa" stadin slangia, he puhuvat eri asioista ja myös ihan muusta kuin 2000-luvun nuorten käyttämästä kielestä. Paunonen määrittelee 'vanhan Stadin slangin' syntyvaiheiksi vuodet 1890-1919 ja kultakaudeksi vuodet 1920-1949. 'Uuden stadin slangin' aika taas alkaa Paunosen mukaan vuodesta 1950, jolloin elettiin niin sanotun yhtenäisen koululaisslangin aikaa aina vuoteen 1975 asti. Vuodesta 1976 eteenpäin taas voidaan puhua jo eriytyvien nuorisokulttuurien slangeista. 

Paunosen mukaan Stadin slangi syntyi kaksikielisillä pihoilla murteellisen suomen ja murteellisen ruotsin kielen konkreettisesti törmätessä yhteen. Vanhassa Stadin slangissa onkin ollut eniten ruotsalaisperäisiä sanoja, jopa kolme neljäsosaa koko sanastosta, kun taas venäjästä on vanhimpaan slangiin periytynyt vain noin satakunta sanaa ja muista kielistä muutamia. Paunonen selvittelee myös murteiden osuuksia Stadin slangissa. Paunosen mukaan länsimurteiden vaikutusta hankalampaa on osoittaa yhtä selviä itämurteiden (joihin siis savon murteenkin voi laskea kuuluvan) aineksia Helsingin puhekielestä. Läntinen muuttovirta nykyiselle pääkaupunkiseudulle oli itäistä huomattavasti vanhempaa. Paunosen mukaan vasta 1920-luvulta lähtien itämurteisilta alueilta muuttaneiden osuus alkoi olla sen verran merkittävä että sen voidaan katsoa heijastaneen myös Helsingin puhekieleen. 

Suosittelenkin siis tutustumaan Heikki Paunosen teoksiin, joissa eri murteiden ja kielten vaikutuksia Stadin slangiin eritellään hyvin seikkaperäisesti. 

Lähteet: 

Heikki Paunonen: Suomen kieli Helsingissä. Huomioita Helsingin puhekielen historiallisesta taustasta ja nykyvariaatiosta. (Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1995)
Heikki Paunonen: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja (WSOY, 2005)

 

Kommentit (0)

Vastauksesi