Mitä vaikutuksia löytöretkillä oli Eurooppaan ja Amerikkaan?

Mitä vaikutuksia löytöretkillä oli Eurooppaan ja Amerikkaan?

Ja minkälainen Columbus oli intiaaneja kohtaan?

Vastaus

Kolumbus teki kaikkiaan neljä löytöretkeä Amerikkaan. Pyrkimyksenä oli löytää läntinen reitti Intiaan. Löytöretkeilijöitä ei ohjannut vain uuden etsiminen, vaan taustalla oli vahvasti emämaan vaurauden, vallan ja kristinuskon vahvistaminen.
  Amerikassa löytöretkeilijöitä kiinnosti erityisesti kulta, joka oli arvokasta Euroopassa, mutta jota paikalliset asukkaat olivat valmiita vaihtamaan arvottomiin lasihelmiin.
 
Löytöretkiä käsittelevässä kirjallisuudessa keskitytään paljolti matkojen kuvauksiin. Lukion historian oppikirjassa "Ihmisen tiet" (Otava, 2000) mainitaan esimerkiksi seuraavia löytö-retkien vaikutuksia.
 
Uudesta maailmasta virtasi kultaa ja hopeaa Eurooppaan ja talouden painopiste siirtyi Atlantin rannikkovaltioille entisten mahtien, Venetsian ja Genovan sijaan. Löytöretkien tärkeimpiä vaikutuksia olikin Euroopan poliittisen ja sotilaallisen vaikutusvallan leviäminen lähes koko tunnettuun maailmaan.
 
Löytöretkien ansiosta Eurooppaan tuotiin mm. jalometalleja, uusia mausteita ja hyötykasveja. Kaupankäynti vilkastui Euroopassa ja laajeni myös valloitettuihin maihin. Tämän johdosta erityisesti porvariston asema vahvistui. Löytöretkillä oli vaikutusta siis Euroopan maiden sisällä taloudellisiin ja poliittisiin valtasuhteisiin.
 
Amerikassa vaikutukset olivat tuhoisampia. Intiaaneja pidettiin barbaareina, joita ei tarvinnut arvostaa. Amerikkaan perustettuihin siirtokuntiin muutti eurooppalaisia siirtolaisia, jotka nopeasti ottivat vallan ja orjuuttivat intiaaneja.
  Paikalliset inkojen ja atsteekkien valtakunnat tuhottiin. Espanjalaiset valloittajat olivat paremmin aseistautuneita. Intiaanit joutuivat kultakaivoksille orjiksi. Raskaan työn lisäksi intiaanien uhaksi muodostuivat eurooppalaisten mukanaan tuomat sairaudet, joita vastaan intiaaneilla ei ollut immuniteettia. Esimerkiksi Meksikossa intiaaniväestön määrä romahti sadassa vuodessa 25 miljoonasta 1,5 miljoonaan.
  Kaivoksiin ja perustettujen suurtilojen työvoimaksi alettiinkin 1500-luvulta lähtien tuoda Afrikasta orjia eli löytöretkien vaikutukset ulottuivat myös muille mantereille.

Valloittajat vaikuttivat myös Amerikan mantereen ekosysteemiin. Eurooppalaiset toivat mukanaan sokerin, puuvillan ja muiden uusien kasvien tehoviljelyn, joka köyhdytti maaperää. Viljelymaan suuri tarve johti myös sademetsien hakkuisiin. Myös monenlaiset rikkakasvit muuttivat siirtolaisten mukana Amerikkaan ja vaikuttivat sen luontoon.
 
Ja minkälainen Columbus intiaaneja kohtaan?
  Tarkoitatko miten Kolumbus kohteli intiaaneja?
  Kolumbuksen ensimmäiseltä matkalta on säilynyt päiväkirja, jonka perusteella voi todeta, että hän osoitti hienotunteisuutta ja kunnioitusta paikallista väestöä kohtaan. Toisaalta on muistettava, että Kolumbuksella oli pyrkimys saada haltuunsa intiaanien kultavarannot, joten pontimena käytökseen saattoi olla oma ja kuninkaan etu. Kolumbus ihaili erityisesti löytämiensä paikkojen luonnonkauneutta ja paikallisten ystävällisyyttä. Samanaikaisesti hän kuitenkin mietti miten heidät voitaisiin alistaa Espanjan ja katolisen kirkon valtaan.
 
Lähteet ja lisää löytöretkistä seuraavissa teoksissa:
  Ihmisen tiet, Otava, 2000.
  Kolumbus, Kristoffer, Päiväkirja – ensimmäiseltä matkalta Uuteen maailmaan, Gummerus, 1992.
  Landström, Björn, Kolumbus, Otava, 1966.
  Maailmanhistorian suuret löytöretket, Valitut palat, 1980.
  Otavan suuri maailmanhistoria 10, Suuret löytöretket, Otava, 1984.
  Suuret tutkimusmatkat, Otava, 2007.

Kommentit (0)

Vastauksesi