Hei kysyisin netin omiksi kuviksi / kuvakkeeksi laittamisesta niistä tekijän...

Hei kysyisin netin omiksi kuviksi / kuvakkeeksi laittamisesta niistä tekijän...

Hei kysyisin netin omiksi kuviksi / kuvakkeeksi laittamisesta niistä tekijän oikeuksista.

1.
Jos minä ostan itselleni kortin postimerkin kuvan tarran tms jonka tekijästä ei ole edes tietoa ja scannaan sen voinko laittaa sen omaksi kuvaksi.

2.
Jos minä ostan itselleni kortin postimerkin kuvan tarran tms jonka tekijä on tunnettu maailman kuuluisuus, jolta nyt tuskin voi edes kysyä lupaa ja scannaan sen voinko laittaa sen omaksi kuvaksi.

3.
Tai jos vaikka ostan taideteoksen maalauksen kaupasta ja otan siitä kuvan ja laitan kuvan nettiin omakuvan paikalle, niin rikkooko se jotain tekijän oikeuksia.

4.
Entäs jos tekijä on on niin yleinen ja tunnettu eikä ko henkilöltä voi tavallaan edes kysyä, esim vaikka Hello Kitty kissan kuva jota on muutenkin joka paikassa.

5.
Jos otan kuvan luonnosta kukasta, niin pitäisikö kysyä Jumalalta lupa?

Vastaus

Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.

Postimerkit ja muut riittävän omaperäiset kuvat ovat tekijänoikeuden suojaamia, kunnes tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta (43 §). Kuoleman jälkeen oikeus päättää tekijänoikeuksista siirtyy perillisille. Suoja-aika on 70 vuotta teoksen julkistamisesta, jos tekijää ei tiedetä (44 §). Kappaleiden valmistaminen suojatuista teoksista ja julkaiseminen on tekijän määräysvallassa eli vaatii tekijän lupaa (2 §). Kuvan laittaminen julkisesti Internetiin vaatisi siis sitä, että tekijä antaa julkaisuun luvan. Sillä, onko tekijä kuuluisa tai ei, ei ole asian kannalta merkitystä.

Julkistetusta teoksesta saa kuitenkin valmistaa kappaleita yksityiseen käyttöön (12 §). Saat siis vapaasti skannata kuvan itsellesi ja lähipiirillesi, jolloin käytön on katsottu kuuluvan yksityiseen käyttöön. Skannattua kuvaa et kuitenkaan saa jakaa julkisesti ilman tekijän, koska silloin se olisi julkaistu eikä enää yksityisen käytön piirissä. Tekijänoikeuden suojaaman teoksen siteeraaminen on myös laillista (22 §), jos se tehdään ”hyvän tavan mukaisesti” ja ”tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”. Se edellyttää käytännössä lähteen ilmoittamista ja jotakin perustetta, miksi tekstiä siteerataan, esimerkiksi perusteluksi johonkin väitteeseen tai muuta vastaavaa syytä.

Taideteoksesta otetuista kuvista on omia säädöksiään (25 §). Julkistetusta taideteoksesta on luvallista ottaa kuvia ”arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen” tai ”sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa päiväntapahtumaa”. Lisäksi säädetään seuraavaa: ”Taideteoksen kuvaaminen on sallittua muissakin [– –] tapauksissa, jos teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen. Jos taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa. Tekstiin liittyvän kuvan saa kuitenkin ottaa sanomalehteen tai aikakauskirjaan.” Taideteoksen ostaminen ei suoraan siirrä tekijänoikeuksia ostajalle, jollei asiasta ole erikseen sovittu.

Mikä sitten tarkalleen ottaen on teos, se on vielä kokonaan oma ongelmansa. Yleisesti ottaen jos teos on omaperäinen eikä kukaan toinen voisi päätyä sattumalta suunnilleen samaan tulokseen, teos ylittää ns. teoskynnyksen eli saa lain suojaa. Esimerkiksi kaikki valokuvat eivät ole niin omaperäisiä, että ne saisivat itsessään tuota 70 vuoden tekijänoikeussuojaa. Sen sijaan valokuvilla on 50 vuoden suoja-aika kuvan valmistamisvuodesta katsottuna (49 a §).

Jos tekijänoikeuksia rikkoo, siitä voi olla seurauksia muttei automaattisesti. Tekijän täytyy olla itse aktiivinen, jotta tekijänoikeuden rikkominen päätyisi oikeuteen. Käytännössä Internetissä on valtavat määrät ilman tekijän lupaa levitettyä materiaalia, jonka levittäjät eivät joudu teoistaan vastuuseen, koska tekijä ei välttämättä tiedä asiasta, välitä siitä tai viitsi nostaa oikeusjuttua. Koska rikkomista tapahtuu paljon, oikeuteen on vedetty enimmäkseen todella paljon aineistoa laittomasti levittäviä tahoja. En voi kuitenkaan millään muotoa suositella luvatonta levittämistä.

Tekijänoikeuslaki ei suojaa ideoita, ainoastaan teoksia. Mikään ei siis estä piirtämästä itse kuvaa jonkin kiinnostavan kuvan pohjalta, kunhan se ei ole suora kopio eikä niin lähellä alkuperäistä teosta, että se tulkittaisiin sen mukaelmaksi. Hello Kitty -kissaa ei siis saa julkaista ilman lupaa, jos se on suora kopio tai liian lähellä alkuperäistä, mutta mikään ei estä piirtämästä vähän samantapaista kuvaa, joka kuitenkin poikkeaa alkuperäisestä.

Luonnosta löytyvillä kukilla, kivillä tai ei ole tekijänoikeutta. Tietysti jos Jumala katsoisi luoneensa ne, hän voisi viedä asian oikeuteen, jossa sitten punnittaisiin, olisivatko ne riittävän omaperäisiä saadakseen tekijänoikeuden suojaa.

Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Jos tekijänoikeuden tulkinta kiinnostaa laajemmin, voin suositella Pirkko-Liisa Haarmannin teosta ”Tekijänoikeus ja lähioikeudet” (3. uudistettu painos; Talentum, 2005).

Kommentit (0)

Vastauksesi