Hei hei Igs! Äskettäin tiedusteltiin Technicolor-värifilmeistä. Entäpä...

Hei hei Igs! Äskettäin tiedusteltiin Technicolor-värifilmeistä. Entäpä...

Hei hei Igs!
Äskettäin tiedusteltiin Technicolor-värifilmeistä.
Entäpä Sovcolor-neukkufilmit? Tehtiinkö ne samalla tekniikalla? Niissäkin oli erikoisen rikas värimaailma.

Vastaus

Hei,

Kirjoissa ja tuon ajan elokuva-arvosteluissa väitetään ehkä vähän toista; Sovcolor-värejä on luonnehdittu ainakin "hillityiksi". Kirjallista aineistoa aiheesta on kuitenkin suomeksi ja englanniksi vähän ja maininnat Sovcolorista ovat hyvin lyhyitä eikä internetistäkään tietoa paljon löytynyt.

Toisen maailmansodan jälkeen ainoat kaupallisesti varteenotettavat filmimateriaalit olivat Technicolor Yhdysvalloissa ja Agfacolor Saksassa. Neuvostoliittolaiset kehittivät takavarikoimistaan Agfacolor-filmeistä oman Sovcolor-filminsä. Sodan jälkeen Sovcolor-filmin kehitystyö ei kuitenkaan arvioiden historiankirjojen mukaan sujunut Neuvostoliitossa toivotusti. Sovcolor-filmillä oli vähemmän värisävyjä ja taso vaihteli filmikelalta toiseen. Moni vähemmän arvostettu neuvosto-ohjaaja teki mustavalkoelokuvia tai joutui tyytymään Sovcoloriin. Esimerkiksi Andrei Tarkovski haali ulkomailta Eastman Kodak -filmiä. Tunnetuimpia neuvostoliittolaisia Sovcolor-elokuvia oli Sota ja rauha (1967):
http://www.imdb.com/title/tt0063794/

Suomi-Filmi teki sopimuksen vuonna 1956 neuvostoliittolaisen Sovexportfilmin kanssa ja sai ilmaiseksi käyttöönsä Sovcolor-filmin ja asiantuntija-apua. Esimerkiksi suurin osa Valentin Vaalan elokuvista 1950- ja 1960-luvun taitteessa oli kuvattu Sovcolorille. Ainakin tuon ajan suomalaisissa arvosteluissa esim. Nummisuutarien (1957) värejä kehuttiin "hillityiksi" ja "siten "miellyttäviksi", vaikka ei niin värikkäiksi tai hehkeiksi kuin suomalainen maisema.
http://www.elonet.fi/title/ek2ihe/sisalto
http://www.elonet.fi/title/ek2il0/sisalto

Tietysti värisävyjen rajallisuus ei välttämättä tarkoita, etteivätkö värit voisi olla räikeitä. Savon Sanomissa oli vuonna 2009 Kulkurin masurkan (1959) tv-esityksestä aika humoristinen arvio, jossa ilmeisesti viitataan räikeisiin väreihin:
http://www.savonsanomat.fi/viihde/tvarviot/kulkurin-masurkka/1075012

Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Agfacolor
Misek, Richard: Chromatic Cinema: A History of Screen Color (Wiley-blackwell, 2010)

Kommentit (0)

Vastauksesi