"Hänen neronsa oli suuri", saatetaan jossakin 1900-luvun alun suomalaisessa...

"Hänen neronsa oli suuri", saatetaan jossakin 1900-luvun alun suomalaisessa...

"Hänen neronsa oli suuri", saatetaan jossakin 1900-luvun alun suomalaisessa kirjallisuudessa sanoa. Arkistosta löytyi vastaus, että sanan merkitys on muuttunut, siksi nykyään nero on henkilö eikä ominaisuus. Kiitos tästä, kysymystä ei tarvinnut edes esittää.

Toinen kysymys. Vanhassa kirjallisuudessa kirjoitetaan joskus tähän tapaan: "Tiedän hänen olevan sellaisen." Nykykielessä oikeammalta tuntuisi: "Tiedän hänen olevan sellainen." Mennee kielenhuollon puolelle ja Kotus varmaan vastaisi tähän, mutta siellä ei ole sähköpostia eikä siitä jää mitään merkintää, mistä asian voisi myöhemmin tarkistaa. Onko tuo jälkimmäinen ihan ok ja onko ensimmäisen käytölle nykyäänkin jotain perusteita.

Vastaus
11.10.200917:17
26201
37

Pahoittelut, että vastauksessa on kestänyt kovin kauan.

Asiaa voi lähestyä analysoimalla lausetta. Se voidaan ilmaista myös muodossa ”Tiedän, että hän on sellainen”. Tästä muodosta näkyvät havainnollisemmin sanojen suhteet. ”Sellainen” selvästikin kertoo verbin ”on” välityksellä, millainen tuo lauseessa mainittu subjekti ”hän” oikein on, ja toimii siten predikatiivina.

Miksi sitten ”sellainen” eikä ”sellaisen”? Osmo Ikola toteaa ”Nykysuomen käsikirjassa” (2. uudistettu painos; Weilin+Göös, 1986), että predikatiivi on genetiivissä – siis tässä tapauksessa muodossa ”sellaisen” – ”vain ilmaistessaan omistajan” (s. 144). Ikola antaa esimerkkinä lauseen ”Tämä metsä on valtion”, jonka on merkitys on selvästi erilainen kuin jos predikatiivi olisi nominatiivissa: ”Tämä metsä on valtio”.

Nykykielessä siis antamissasi esimerkeissä voi olla kysymys merkityserosta. Esimerkkilause ”Tiedän hänen olevan sellaisen” voisi olla vastaus kysymykseen ”Luuletko, että tuo orja on pahan omistajan oma?”. Tässä asiayhteydessä ”sellaisen” tarkoittaa siis ’sellaisen [so. pahan] omistajan oma’. Kieltämättä tämä kuulostaa varmaan vähän keinotekoiselta kehitelmältä, mutta ehkäpä sen kautta havainnollistuu, miten nykykielessä voitaisiin tuollaista rakennetta käyttää. Luontevampi olisi ehkä lause ”Tiedän hänen olevan minun”, kun ”minun” viittaa vaikkapa rakastettuun.

Toisaalta lauseen ”Tiedän hänen olevan sellaisen” voi ymmärtää nykykielen kannalta myös pelkkänä virheenä, johon on johtanut verbin ”tiedän” hämäävä vaikutus. Sanotaanhan ”Tiedän asian/sen/sellaisen/tms.”, kun taas lauseessa tietämisen kohteena on koko asia eli ”hänen olevan sellainen”.

Toivottavasti tämä selvensi edes hiukan asiaa, vaikka kielioppi ei ole useinkaan kovin yksinkertaista selittää. Vanhassa kirjakielessä taas on ollut aivan omat sääntönsä, jotka nekään eivät ole olleet välttämättä johdonmukaiset.

Kommentit (0)

Vastauksesi