Haluan tietoa Alppilassa olevista vesitorneista, sekä siitätiilisestä pyöreästä...

Haluan tietoa Alppilassa olevista vesitorneista, sekä siitätiilisestä pyöreästä...

Haluan tietoa Alppilassa olevista vesitorneista, sekä siitä
tiilisestä pyöreästä että harmaasta. Vähäinenkin tieto riittää, valmistumisvuosi,
jotain historiaa jos sattuu löytymään.

Vastaus

Alppilan kallioille rakennettujen vesisäiliöiden tarina alkaa oikeastaan jo 1800-luvun lopulta. 1800-luvulla Alppila oli yksi luonnontilaisista vuokra-alueista kaupungin ulkopuolella. Kallioilla liikuskeli metsästysseurueita kettujahdissa. Siellä sijaitsi metsästysseuran ravintola Alphyddan, jonka naapureiksi rakennettiin eri aikoina kaksi vesisäiliötä eli vesilinnaa.

Säännöllinen vedenjakelu alkoi Helsingissä vuonna 1876, jolloin Helsingin vesilaitos perustettiin. Vesilaitos aloitti toimintansa Vanhassakaupungissa Kuninkaankartanonsaaren puolella ja länsihaaran varrella sijaisevassa pumppulaitoksessa. Pumppulaitoksen vesivoimalla toimivat laitteet pumppasivat saarella sijaitsevista altaista puhdistettua vettä kaupunkiin.

Ensimmäistä Alppilan vesisäiliöistä ryhdyttiin rakentamaan 1873. Se oli kaupungin ensimmäinen vesisäiliö ja otettiin käyttöön 1876. Kaija Hackzell kertoo Helsingin vanhoja kortteleita käsittelevässä kirjassaan Helsingin kaupungin vesilaitoksen synnystä seuraavaa: "Vesilaitosta oli puuhattu kaupunkiin sitä ennen yli kymmenen vuotta. Senaatin kansliatoimisto lähetti 1864 kirjeen Uudenmaan läänin kuvernöörille kehottaen maistraattia ja kaupungin vanhimpia harkitsemaan laitteita, jotka takaisivat kaupunkilaisten juomaveden saannin sekä palolaitokselle tarpeeksi vettä tulipalojen sammuttamista varten. Insinööri Endre Lekve sai tehtäväkseen suunnitella moisen laitteen. Siihen asti helsinkiläiset olivat hakeneet juomavetensä kaivoista eri puolilta kaupunkia. Kluuvin kaivo nykyisen Kolmen sepän patsaan paikalla oli suosittu, samoin Erottajan ja Kampin kaivot. Vesi niissä oli usein pahanmakuista ja sameaa."

Norjasta kotoisin olleen insinööri Lekven ehdotuksesta vesi päätettiin ottaa Vantaanjoesta ja rakentaa puhdistamo. Paikaksi Lekve oli valinnut Alppilassa sijaitsevan mäen, koska se sijaitsi kohtuullisen matkan päässä kaupungista ja oli lisäksi tarpeeksi korkea: 45 metriä meren pinnasta. Vesisäiliötä laajennettiin 1902 ja 1915 ja korotettiin vuonna 1928. Hackzell siteeraa kirjassaan tuona vuonna lehdessä ollutta uutista: "Kun kaupungin kasvaessa rakennusten korkeus on lisäytynyt sikäli, että niiden ylimpiin kerroksiin on ollut vaikea saada johdetuksi vettä, vaan on käynyt välttämättömäksi ryhtyä koroittamaan kaupungin vesijohtolaitoksen Eläintarhasssa sijaitsevaa vesisäiliöta, n.s. vesilinnaa:" Vuonna 1876 käyttöönotettu vesilinna muodostaa nykyisin olemassa olevan suorakulmaisen harmaan rakennuksen kivijalan. Sen pohjan pinta-ala on noin 3 000 m2, korkeus noin 13 metriä. Nykyisin se on osittain vuokrattu Linnanmäen huvipuiston varastokäyttöön.

Vuonna 1938 rakennettu pyöreä punatiilinen vesilinna on kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin käsialaa. Sitä voidaan pitää yhtenä Helsingin maamerkkinä. Näkötorniksikin uutta vesilinnaa suunniteltiin 1939 pientä pääsymaksua vastaan. Sotien aikana vesilinnat saivat uuden roolin: niiden katolle sijoitettiin ilmatorjuntatykkejä, joiden valonheittimet
lakaisivat Alppilaa iltaisin. Punatiilisen säiliöosan korkeus on noin 17 metriä ja pohja on halkaisijaltaan 65 metriä. Pohjan pinta-ala on noin 3 300 m2. Vesilinnaa kiertävä pienoisrautatie valmistui vuonna 1967 ja vesilinnan eteläpuolelle nousi Panoraama-torni vuonna 1987. 1980-luvulla vesilaitos vuokrasi huvipuistolle vesilinnan alaosasta 630 m2:n suuruisen tilan, johon sijoitettiin safarirata.

Molemmat vesisäiliöt sekä suorakulmaisen vesilinnan itäpuolella sijaitseva pieni tiilirakennus ovat niin kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti kuin historiallisestikin arvokkaita rakennuksia, jotka on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty suojeltaviksi sr-1-merkinnällä, johon liittyy seuraava kaavamääräys: "Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla."

Käytöstä poistetuille vesisäiliöille on viime vuosina innokkaasti etsitty uusikäyttöä hotellin ja kulttuuritapahtumia varten suunnitellun monitoimi-tapahtumasalin muodossa. Toistaiseksi suunnitelmat tuntuvat olevan kuitenkin jäissä.

Lähteet:

Hackzell, Kaija: Viertotietä itään ja länteen, Helsinki, Sanoma 1988

http://www.helsinkivirtualvillage.fi/Resource.phx/sivut/sivut-onnelliste...

http://www.hel2.fi/ksv/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Esityslistat/0...

Kommentit (0)

Vastauksesi