Panssarilaivoista Väinämöinen ja Ilmarinen on ilmestynyt ainakin seuraavaa kirjallisuutta:

Penttilä, Eino
Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen : taistelut ja tuho. - Mainosteknikot, 1986
Tekijä on aikanaan palvellut Väinämöisellä

Niklander, Tauno
Meidän panssarilaivamme. - Tekijä, 1996
Kirja käsittelee enemmänkin laivojen suunnittelun vaiheita, niiden teknisiä ominaisuuksia ja aseistusta

Erikoisesti Ilmarisesta

Heinämies, Vilho
Seitsemän minuuttia merellä : kuvaus panssarilaiva Ilmarisen tuhosta. - WSOY, 1945

Heinämiehen kirjaan (ja sitä seuraten Penttilän) sisältyy nimiluettelo Ilmarisen mukana hukkuneista (271) ja tuhosta pelastuneista (132). Väinämöisen miehistöstä ei tällaista luetteloa liene julkaistu, vaan nimet pitäisi varmaan etsiä sota-arkistosta.

Väinämöisen sotapäiväkirjat on digitoitu ja ovat luettavissa

http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/PerusHaku.action

Kohtaan HAKUSANA(T) lainausmerkeissä "panssarilaiva Väinämöinen". On syytä varautua pitkähköön odotukseen.

Sodasta säilynyt Väinämöinen siirtyi Neuvostoliitolle osana sotakorvausjärjestelyjä. Potsdamin konferenssissa oli elokuussa 1945 käsitelty Saksalle määrättävää sotakorvausta. Kokousten päätösten mukaan Neuvostoliitolle oli luovutettava paitsi Suomessa oleva saksalainen omaisuus myös oikeus saksalaisten saataviin Suomesta. Väinämöisen myynti, josta päästiin sopimukseen vuonna 1947, oli osa näistä Saksan Suomi-saatavista, jotka Neuvostoliitto sai. Väinämöisen hinnaksi laskettiin tuolloin sopimuksessa 265 miljoonaa markkaa (suomalaisten arvion mukaan oikea hinta olisi ollut nelinkertainen).
Sopimuksen mukaan laiva oli luovutettava täydessä taistelukunnossa. Useat veteraanit osallistuivat asiantuntijoina laivan kunnostukseen, koeajoihin ja -ammuntoihin venäläisten läsnäollessa. Kaikesta näistä toimista laadittiin yksityiskohtaiset pöytäkirjat.
Suomen sotalippu laskettiin Väinämöisellä 5.6.1947.
Neuvostoliitossa laiva sai nimen Vyborg/Выборг eli Viipuri. Alkuaan se palveli Porkkalassa. Niklanderin mukaan alus ehti olla myös asuntolaivana ennen kun se vuonna 1966 romutettiin Leningradissa pitkän valmistelun jälkeen . Venäläisten ilmoituksen mukaan laivasta saatiin noin 2700 tonnia metalliromua.

Manninen Ohto: Monitori Vyborg Porkkalan tulivoimana. Panssarilaiva Väinämöisen myöhemmät vaiheet. Sotilasaikakauslehti 2001:2 s. 53-55
(ei ole ollut käytössäni)

Sotakorvausjärjestelyistä

Suviranta, Bruno
Suomen sotakorvaus ja maksukyky. - Otava, 1948

nettisivuja

http://koti.mbnet.fi/karsikas/psl/html/ilmarinen-vainamoinen.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Panssarilaiva_V%C3%A4in%C3%A4m%C3%B6inen

http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?action=read_page&pid=33&aid=482