Haluaisin tietää miten 1600-luvulla pukeuduttiin (Barokki)?

Haluaisin tietää miten 1600-luvulla pukeuduttiin (Barokki)?

Hei! Haluaisin tietää miten 1600-luvulla pukeuduttiin (Barokki)? Minkälainen maailman kuva silloin oli? Olen yrittänyt etsiä tietoja mutta kaikki on melko hajanaista. Hyviä linkkejä jos löytyisi, myös kuviin. Kiitos

Vastaus

Pukeutumisesta Suomessa 1600-luvulla on julkaistu ainakin kirja Riitta Pylkkänen: Barokin pukumuoti Suomessa 1620-1720 (Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 71, Helsinki 1970, 496 sivua). Teos kuuluu HelMet-kirjastojen kokoelmiin. Kirjan pääasiallisena lähdeaineistona ovat muotokuvat ja asiakirjatiedot, koska 1600-luvun vaatteita Suomessa ei ole säilynyt, lukuun ottamatta hautapukuja ja kirkollisia tekstiilejä. Runsaan tekstitiedon lisäksi teoksessa on paljon (mustavalkoisia) kuvia. Pylkkäsen teoksessa käsitellään nimenomaan yhteiskunnan ylimpien säätyjen (aateliset, porvarit, papit, oppineet) muotipukua Suomessa 1620-1720, joten tavallisen kansan (talonpoikien) vaatetuksesta siinä ei ole juurikaan tietoja.

Lisäksi on olemassa tietoisku-artikkeli Marja-Liisa Lehto: Mannermaista muotia Suomessa 1600-luvulla (Suomen historia 3, s. 154-155. Weilin+Göös. Espoo 1985), jossa on muutamia värikuvia. Myös teos Suomen historia 3 on HelMet-kirjastojen kokoelmissa.

Pylkkänen kertoo pukumuodista Suomessa 1620-1720 seuraavaa.

Muodilla oli maassamme samat vaiheet kuin Keski-Euroopassa, ja täällä pystyttiin luultavasti pääpiirteissään seuraamaan Keski-Euroopan muotia, koska kuosit muuttuivat hitaasti. Muodin uutuudet tulivat Suomeen jo käytön hiomassa, hillityssä muodossa, joten muodin äärimmäisyydet jäivät yleensä maassamme vieraiksi. Muodin leviäminen tapahtui säätyportaittain ylhäältä alaspäin.

Kolmikymmenvuotisen sodan kenttäpuvusta muovautui miehen takkipuku, ja naisen puku myötäili kehitystä hollantilaisen porvarillisen muotivaiheen kautta ranskalaiseen yleismuotiin. 1600-luvun alkupuolella nimenomaan upseeriperheet omaksuivat kolmikymmenvuotisen sodan aikaisen keskieurooppalaisen muotipuvun. Vallasherran juhla-asuun kuuluivat kuviolliset loistokankaat, korukirjonta, hienot turkikset ja kalliit pitsit. Vallasherran arkipuku ja porvarin puku leikattiin samaan kuosiin verasta tai jostain muusta villakankaasta.

Vallasnaiset pukeutuivat 1600-luvun alkupuolella kureliivimiehustaiseen ns. ”rouvanpukuun”, käyttivät arvoturkiksista tehtyjä myssyjä ja kirjottuja korukäsineitä. Porvarisnaiset pukeutuivat perinteiseen röijypukuun. Myös kartanonherrat ja -rouvat seurasivat pukukankaissaan kansainvälistä muoti. Turun valtaporvaristokin pystyi hankkimaan vaatteisiinsa kuviollisia muotisilkkejä. Sekä vaatteiden vuoraamiseen että asusteisiin käytettiin vanhaan tapaan runsaasti turkiksia.

1600-luvun jälkipuoliskolla muodikas pukeutuminen yksinkertaistui huomattavasti vuoden 1644 ylellisyysasetuksen johdosta. Myös muotipuvun käyttäjien piiri laajeni. Eri säätyjen pukujen kuosierot olivat tällöin vähäisiä, ja ainoastaan kangaslaatu, koristelu ja hieno työ erottivat aatelismiehen takkipuvun porvarispuvusta ja rikkaan köyhästä. Kolmen ylimmän säädyn piirissä vallitsi 1700-luvun alussa ranskalainen yleismuoti sekä naisen- että miehenpuvussa, mutta rahvas pukeutui edelleen perinteisellä tavalla. Muiden Euroopan maiden tavoin Suomikin joutui Ranskan muodin valtaan.

Marja-Liisa Lehdon tietoisku-artikkelissa kerrotaan myös tavallisen kansan pukeutumisesta 1600-luvulla. Tämän väestönosan puvut muuttuivat hyvin hitaasti, ja vain espanjalaismuoti jätti syvempiä jälkiä kansanpuvun kuosiin. Miehet pukeutuivat väljiin polvihousuihin ja röijyyn, naiset hameeseen, edestä avoimeen maljuin tai nyörein kiinnitettävään liiviin sekä röijyyn.

1600-luvun maailmankuvasta kerrotaan julkaisun Aimo Halila: Suomi suurvalta-aikana (Suomen historia 3, s. 8-219. Weilin+Göös. Espoo 1985) luvussa ”Tiede ja kulttuuri”.

Vanha keskiaikainen maailmankuva muuttui lopullisesti 1600-luvulla. Tämän kehityksen johdossa olivat suuret kaupan ja merenkulun valtiot Ranska, Hollanti ja Englanti. Tiedemiehet, kuten Galilei, Kepler ja Newton, muuttivat oppineen maailman käsityksiä maailmasta.

1600-luvun alkupuoli oli Suomessa kuitenkin vielä vahvasti kiinni uskonpuhdistuksen ajassa. Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun Akatemia, perustettiin 1640, mutta siellä ei voinut 1600-luvulla etsiä ja tutkia totuutta vapaasti. Elettiin puhdasoppisuuden aikaa, ja Turun Akatemian opettajat velvoitettiin pysymään vanhoissa käsityksissä. Suomen syrjäinen ja eristynyt asema vaikutti haitallisesti: yhteydet suuren maailman tieteen keskuksiin olivat heikot. Teologia oli Turun Akatemiassa johtava ja etuoikeutettu tiede. Euroopan kulttuurikeskuksissa oli tehty luonnontieteiden alalla mullistavia keksintöjä, mutta Turun Akatemiassa niitä ei aluksi virallisesti hyväksytty. Kaikesta huolimatta yhteyksiä alkoi syntyä eurooppalaisiin tutkimusyhteisöihin.

Kommentit (0)

Vastauksesi