Haluaisin tietää milloin alettiin haudata ihmisiä Turun tuomiokirkon lattian...

Haluaisin tietää milloin alettiin haudata ihmisiä Turun tuomiokirkon lattian...

Haluaisin tietää milloin alettiin haudata ihmisiä Turun tuomiokirkon lattian alla oleviin hautakammioihin? Ja keitä haudattiin? ja milloin hautaamiset loppuivat? Haluaisin myös tietää voiko jostain löytää tiedot henkilöistä jotka kirkon lattian alle on haudattu? Kun asuin nuorena tyttönä Turussa 50-luvulla ja olin tutustumassa vanhempieni kanssa Turun tuomiokirkkoon niin minulle on jäänyt muistikuva että eräs luukku lattiassa oli auki ja portaat johtivat alas hautaholviin. Kiitollisena vastauksestanne syntyperäinen helsinkiläinen ja innokas ylenaikaisen radiokuuntelija

Vastaus

Turun tuomiokirkkoon on haudattu ihmisiä aivan alusta eli n. vuodesta 1300 asti. Hautaaminen päättyi vuonna 1784.

Turun tuomiokirkko on vihitty käyttöön vuonna 1300. Se sijaitsee Unikankareen kummulla (Eli unikumpu), jolla on tiettävästi ollut puinen kirkko jo 1250. Paikalle on haudattu vainajia jo siis ennen nykyistä tuomiokirkkoa.

Ensimmäiset kirkkoon haudatut vainajat olivat Turun ja samalla Suomen piispoja. (Tämä siis alkoi vuoden 1300 jälkeen). Kolme ensimmäistä piispaa on haudattu Koroisiin, jossa sijaitsi piispanlinna. Suurin osa keskiajan piispoista on saanut leposijan Tuomiokirkosta. Kirkkoon haudattiin muitakin pappeja ja tärkeitä henkilöitä. 1600-1700 –luvuilla kirkkoon haudattiin myös tavallista kansaa. Varallisuudella oli kuitenkin merkitystä. Köyhällä kansalla ei kirkkoon ollut asiaa. Ainakaan vainajana. Kirkkoon on kuitenkin haudattu esim. piikoja, joiden hautapaikan isäntäperhe oli kustantanut. Kaiken kaikkiaan kirkkoon on haudattu vähintään 4500 henkeä. Kukaan ei tiedä lukua aivan tarkalleen.

Kirkossa on 8-10 sivukappelia, joiden lattian alle on haudattu ihmisiä. Näitä kappeleita ei alun perin ollut tarkoitettu haudoiksi. Hautakammiot ovat merkittävien sukujen käytössä. Näyttävistä hautamuistomerkeistä mainittakoon mm. Kaarina Maununtyttären ja hakkapeliittojen päällikön Torsten Stålhandsken sarkofagit.

Kirkon lattian alla on sekä muurattuja, että multahautoja. Valtaosa multahaudoista on kuitenkin kirkkotarhassa Unikankareen kummulla. Muurihaudat sijaitsivat pääosin kirkon etuosassa ja entisissä pyhimyskappeleissa, joiden alle oli rakennettu suuret hautaholvit. Kirkon eteläosa on pohjoista arvokkaampi. Kalleimmat hautapaikat olivat pääalttarin alla. Halvimmat hautapaikat olivat kirkon takaosassa ja pääoven edessä. Eli mitä lähemmäksi pääalttaria halusi, sen kalliimmaksi hautapaikka muodostui. Kirkossa on luuhuone, jonne on siirretty luita uusien vainajien tieltä.

Kirkkoon haudatuista vainajista on olemassa tiedot keskiaikaisessa tilikirjassa: Åbo domkyrkas räkenskaper. Vanhanaikaisella ruotsilla kirjoitetussa dokumentissa on vuosiluvut, päivämäärät ja nimet. Osassa myös tieto kirkon kohdasta, johon vainaja on haudattu. Teos kattaa vuodet 1550-1735. Kirja on Turun tuomiokapitulin ja samalla valtion kirjanpitoa. Varsinaista väestökirjanpitoa ei keskiajalla ollut. Kirja on samalla lista kaupungin eliitistä, sillä siihenhän ei kirkkoon hautaamaton köyhä kansa ja rahvas tietenkään päätynyt. Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelistakin löytyy maininta muutamasta tuntemattomasta kirkkoon haudatusta ylioppilaasta.

Tapa haudata kirkkoon oli yleistä myös muissa keskiaikaisissa kirkoissa. Uudellamaallakin on useita keskiaikaisia harmaakivikirkkoja mm. Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Espoon Pyhän Matteuksen kirkko, Porvoon Pyhälle Maarialle pyhitetty kirkko jne.

Kirkkoon hautaaminen loppui vuonna 1784. Päätöksen taustalla olivat hygieniasyyt.

Myös nykyään on mahdollista tulla haudatuksi kirkkoon. Helsingissä Kallion kirkko Helsingin ainoana tarjoaa tämän mahdollisuuden. Välissä oli 207 vuotta taukoa. Uurnaholvi on Kallion kirkon itäsiivessä. Tällaisia holveja on vain kolmessa kirkossa. Tapa saattaa yleistyä sillä polttohautaus eli tuhkaus on lisääntymässä. Helsingissä jo suurin osa vainajista tuhkataan.

1980-luvulla käytiin keskustelua siitä, että myös Turun tuomiokirkkoon tulisi uurnapaikkoja. Muistelen, että hanke kaatui osittain museoviraston vastustukseen. Kirkko ei ole pelkästään Turun tuomiokirkkoseurakunnan kotikirkko vaan myös historiallisesti arvokas rakennus ja kansallispyhättö. Turun tuomiokirkon opas arveli, että jättämällä uurnaholvin perustamisen vältettiin myös jonkinlainen ”kastijako”, jollainen olisi saattanut muodostua siitä, kenellä on mahdollisuus päästä haudatuksi kirkkoon. Kaiketi siitä olisi saattanut muodostua eliittikalmisto kaikuina keskiajalta.

Muistoa 50-luvulta kannattaa vaalia. Turun tuomiokirkon oppaan mukaan tuonne lattian alle ei enää oikein pääse kurkistamaan. Toki noita luukkuja varmasti aika ajoin raotetaan tutkijoille.

http://www.turuntuomiokirkkoseurakunta.fi/portal/turun_tuomiokirkko/suomi/

http://www.juhasinivaara.fi/kirkot/kirkotke.htm

Kirjallisuus:
Markus Hiekkanen: Suomen kivikirkot keskiajalla

Mirja Kanerva – Per-Olof Welin: Turun tuomiokirkko / Åbo Domkyrka

Gardberg – Heininen – Welin: Kansallispyhäkkö

Kommentit (0)

Vastauksesi