Espoossa on kaupunginosa nimeltä Lommila. Mitä tarkoittaa suomen kielen sana Lommi?

Espoossa on kaupunginosa nimeltä Lommila. Mitä tarkoittaa suomen kielen sana Lommi?

3 vastausta

 

Kielitoimiston sanakirja ei tunnista koko lommi-sanaa eikä sillä liene mitään yleiskielistä merkitystä. Sen sijaan sukunimien merkitystä ja etymologiaa käsittelevä Sukunimet-teos osaa kertoa, että Lommi on "kaakkoissuomalainen, pääosin Haminan ja Virolahden seutujen nimi. [..] Elimäellä Lommi on alava kohta joessa, mihin sisältyy lommi-sanan merkitys 'painauma, kuoppa'. Maastotermi sopii hyvin talonnimen sisällöksi, mutta ilman yksityiskohtaista tutkimusta on mahdoton sanoa, mistä esim. virolahtelainen talonnimi Lommi johtuu. Taustallahan voi olla myös ruotsalainen lisänimi, mm. 1700-luvulla Kymenkartanon läänissäkin käytetty sotilasnimi Blomm (-> Luumi). Lommi on myös lyhentymä - tosin hyvin harvinainen - nimestä Absalom."  Mutta koska Espoon Lommila vaikuttaisi olevan "käännetty" ruotsinkielisestä nimestään Gloms, sillä ei pakosti ole mitään merkitystä - onpahan "suomennettaessa" vain seurattu alkuperäistä äänneasua, kuten niin monessa muussakin nimessä.

Kommentit (0)
08.08.201717:45
57180
34

Joissain murteissa lommi on väännös sanasta plommi eli sinetti, siis semmoinen lyijymötikkä joka laitetaan vaikkapa riippulukon rinnalle tai sijaan rautalankalenkkiin ja jos ovi/luukku on avattu niin rautalanka on poikki. Lommi puristetaan vielä erityispihdeillä, joista jää joku kuvio lyijyyn, ettei kuka vaan voi puristella uutta tilalle.

Ilmeisesti lommeja on käytetty myös verkonmerkkinä (siis omistajan merkkinä).

Kommentit (0)
08.08.201722:54
19683
11

Ruotsinkielisten maantieteellisten nimien kautta Glo on kluuvilahti - sellainen oli myös Helsingin Kluuvi  -.matala vesialue, joka on kuivilla säillä lähes ummessa. Se on parhaiten kuljettavissa joko runsassateisilla säillä tai meriveden noustessa. Glo- tyyppisiä paikannimiä on esim. Länsi-Uudellamaalla ja niitä on heikosti selitetty. Glomsin merkitykseksi annetaan sivustolla Finlanssvenska bebyggelsenamn vihjaus perustuvuuteen henkilönnimiin tai verbiin glo, glomma, tuijottaa taikka glåmig, hålögd. 

Ruotsinkielisiä saaristo- ja rannikkoalueita käsittelevissä kirjoissa viitataan useisiin erilaisiin Glo- alkuisiin nimiin kuten Gloskär tai Glomynning - jolla tuskin on suomenkielistä nimeä olemassakaan, mutta joka voisi olla juuri "Kluuvilahdensuu". Glo-alkua ei näissä teoksissa valitettavasti selitetä, mutta sitä käsitellään sellaisessa nimistön osassa, jossa puhutaan kareista ja luodoista ja niiden nimenmuodostuksesta todeten, että niiden nimet vaihtelevat sen mukaan, missä kari sijaitsee ja millaisessa yhteydessä sen sijaintivesistö on muihin vesialueisiin.

Useat suomenkieliset paikannimet ovat älyttömiä, täysin alkuperäisversiosta poikkeavia käännöksiä tai kummallisia väännöksiä ruotsinkielisistä. Koska Gloms on entistä merenrantaa/-pohjaa, olen taipuvainen tarttumaan tuohon kluuvi-vaihtoehtoon. Sekin selitys voi olla virheellinen - nimien taustalla saattaa olla jokin muinaisskandinaavinen sana, joka on vääntynyt tunnistamattomaksi.

Hyvä esimerkki siitä, miten hassuja oivalluksia voi saada nykyisestä kieliasusta verrattuna [mahdolliseen] alkuperäiseen, on saaret, joiden nimi on ...salo.  Siitäpä tulee mieleen helposti, että ahaa, saari, jolla on metsää. Mutta ehkä niin ei olekaan, vaan kyseessä voi olla säl ö, eli saari, jolla on hylkeitä...

Paikannimet -lax eivät tarkoita lohta, vaan tulevat vanhasta sanasta laksi, eli lahti. jne.

Ruotsinkielisiä nimiä tutkiskellessa pitäisi tietysti tietää, kumpi nimi on vanhempi, ruotsin- vai suomenkielinen. Versioissa ja iässä löytyy, yhtälailla käännökset suomesta ruotsiin ovat usein epäonnistuneita ja alkutarkoituksesta poikkeavia.

Kommentit (0)

Vastauksesi