Esi-isä 100 sukupolvea sitten, mitä tiedetään?

Esi-isä 100 sukupolvea sitten, mitä tiedetään?

Esi-isä 100 sukupolvea sitten, mitä tiedetään? 12 sukupolvea on elellyt länsirannikolla 1600-luvulta.

Vastaus

Kiitos kysymyksestä. Anteeksi, että vastaus on kestänyt.

Lähdetään olettamuksesta, että esi-isät ovat asuneet Suomessa koko tämän ajan. Sukupolven väliksi arvioidaan 20 - 25 vuotta. Eli pääsemme ajassa taaksepäin noin 2 000 - 2 500 vuotta. Kovin paljoa tietoa tuosta ajanjaksosta ei ole, mutta jotakin kuitenkin.

Suomessa vallitsi silloin esiroomalainen rautakausi, 500 eaa - 0 eaa. Alunperin arveltiin, että tuona aikana olisi Suomessa ollut asutustyhjiö, mutta uudet löydöt ovat osoittaneet asutuksen jatkuvuuden. Autioitusmisteorian lähtökohtana on ollut ilmaston huonontuminen. Löytöjä oli niukasti, joten arveltiin ihmisten muuttaneen maanviljelykselle suotuisammille paikoille. Tosin löytöjen vähyyttä selittää kelttien vaellukset ja skyyttien mellastukset, jotka katkaisivat vakiintuneet kauppareitit. Myös muutoksia uskonnollisissa hautaamistavoissa on arveltu selitykseksi hautalöytöjen puutokseen. Viitteitä tähän ilmeni jo pronssikauden lopulla. Suomen osalta nämä arvelut koskevat vain rannikon läntistä kulttuuria (siis kysymääsi aluetta). Sisämaan pyyntikansan elämää ilmaston muuttuminen tuskin on muuttanut millään tavalla. Mutta uudet tutkimukset siis osoittavat, ettei rannikollakaan tapahtunut ratkaisevaa autioitumista.

Rautakausi alkoi n.1300 - 1200 eaa, kun Vähä-Aasian heettiläiset keksivät raudanvalmistuksen taidon. Tänne Pohjan perille taito saapui n.500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Eli ajan suurin murros oli raudan käyttöönotto, varsinkin teräaseissa. Pronssia käytettiin edelleen esineissä, joiden kestävyys oli sivuseikka. Paljon esineitä valmistettiin maatuvista materiaaleista kuten puusta, luusta ja sarvesta. Ainakin alkuun kaikki rauta oli tuontitavaraa, mutta pian opittiin valmistustaito ja löydettiin järvi- ja suomalmiesiintymät.

Maanviljely on tullut maahamme noin 2000 eaa. Rautakauden alussa vain läntisimmässä Suomessa on harrastettu peltoviljelyä, muuten on kaskettu. Suurimmassa osassa Suomea elettiin kuitenkin vielä puhdasta pyyntikulttuuria. Käytössä oli vain alkeellinen koukkuaura, joten sillä pystyttiin viljelemään vain kuohkeaa maata. Jäykät savikot olivat sille mahdottomia. Vanhin viljamme on ohra, sen jälkeen tuli vehnä. Se oli aluksi spelttiä, mutta sen käyttö jäi lyhytaikaiseksi. Viljeltiin emmervehnää tai pölkkyvehnää. Varsinainen leipävehnä tuli tänne vasta keskiajalla. Ruista alettiin viljellä rautakauden alussa. Siitä muutaman vuosisadan jälkeen tuli kaura, aluksi todennäköisesti eläinten rehuksi. Myös nauris, humala ja pellava olivat viljelykasveja.

Metsästys, kalastus ja hylkeenpyynti olivat merkittäviä elinkeinoja. Metsästysvälineitä olivat jouset ja nuolet, keihäät, ansat ja pyyntikuopat. Kotieläimiä olivat naudat, siat, vuohet, lampaat sekä ehkä hevoset. Luonnollisesti myös koira. Kissa ilmestyy löytöihin samoihin aikoihin hevosen kanssa, keskisellä rautakaudella, eli vasta satojen vuosien päästä tästä.

Asuminen. Talot olivat todennäköisesti puupatsaiden väliin punottua oksapunosta, kaislaa tai turvetta. Ne oli tiivistetty savella, saattoipa päällysteenä olla vielä tuohta. Katto oli katettu oljilla tai kaisloilla. Rakennukset olivat pieniä, niissä oli yleensä maapohja. Tulisija oli keskellä lattiaa. Savu poistui räppänän kautta. Hirsisalvosrakennukset ovat viikinkiajan uutuuksia. Myös kotaa on käytetty, mutta lähinnä väliaikaisina asuntona esimerkiksi pyyntimatkalla.

Vaatetus. Vaatteet on tehty villasta, pellavasta, hamppu- ja nokkoskuidusta sekä nahasta ja turkiksista. Millaisia vaatteet ovat olleet, voidaan vain arvailla, sillä jäänteitä ei ole. Vanhin jäännös on rannerenkaan yhteydessä säilynyt villakankaan palanen roomalaisajan alkupuolelta.

Uskonto. Mitään kirjallisia jälkiä uskonnosta ei ole. Osa vainajista haudattiin jo pronssiajalta periytyviin kiviröykkiöihin ja -latomuksiin. Vainajat poltettiin. Pronssiajasta ne erottaa hautaesineiden vähäisyyden perusteella. Jumalat ovat olleet todennäköisesti luonnonhenkiä, esimerkiksi veteen on uhrattu metalliesineitä.

Paljonko heitä sitten on ollut? Vähän. Kivi- ja pronssikauden aikana on väkimääräksi arvioitu noin 10 000 henkeä. Rautakauden lopulla (noin 1150/1300)ihmisiä oli noin 50 000. Eli harvassa olivat asukkaat Suomenniemellä!

Monet asuinpaikat voidaan ajoittaa keramiikan perusteella esiroomalaiseen aikaan. Keramiikan perusteella voidaan eritellä neljä erilaista väestöryhmää, jotka poikkeavat toisistaan sekä kulttuuriltaan että alueeltaan. Rannikkoseudulla Keski-Uudeltamaalta aina Etelä-Pohjanmaalle sekä Ahvenanmaalla vallitsi Morbyn keramiikka. Sen käyttöaika ulottuu pronssikauden lopulta ajanlaskun vaihteeseen.

Toinen ryhmä on Kalmistonmäen ryhmä, jonka alue ulottuu Laatokan länsi- ja eteläpuolelta keskiselle Uudellemaalle. Keramiikka on tekstiilikeramiikkaa, ja ryhmä edustaneekin aikaisemman tekstiilikeraamisen kulttuurin jatkoa. Elinkeinoihin on todennäköisesti kuulunut pyynnin lisäksi maatalouttakin.

Laajin esiintymisalue on Luukonsaaren keramiikan ryhmällä, Oulunjärven vesistön alueelta ja siitä etelään aina Suomenlahdelle asti. Läntisimmät löydöt ovat Etelä-Pohjanmaalta. Keramiikka on asbestikeramiikkaa ja jatkaa vanhaa perinnettä. Luukonsaaren ryhmän asuinpaikat ovat tyypillisiä pyyntipaikkoja, eikä viitteitä kehittyneemmistä elinkeinoista ole.

Pohjosimpana löytyy arktinen ryhmä, jolla on vahva asbestikeraaminen perinne. Eteläisimmillään kulttuuri lomittuu Luukonsaaren ryhmään kanssa Oulujärven vesistön alueella. Pohjoisessa se ulottuu yli koko pohjoisen Fennoskandian. Pyynti on ollut pääelinkeino. Kiviaseiden käyttö jatkuu, samoin pronssin. Vähitellen tulee rautakin tutuksi.

Varsinaista yhtenäistä suomen kansaa ei vielä ollut olemassa, todennäköisesti ryhmien kielet erosivat selvästi toisistaan, ja aivan taatusti ne eivät olleet nykysuomea. Rautakauden alussa tänne tuli väestöä meren yli. Kysymys onkin mikä osuus näillä ja täällä jo kivikaudella olleella asutuksella on tämän päivän väestöön. Tosin tänne on tullut ihmisiä vuosituhansien ajan pieninä ryppäinä. Mistään valloituksesta ei ole ollut kyse. Vaikutteet ovat niin germaanisia, skandinaavisia, balttialaisia kuin virolaisia. Viimeisimmät geneettiset tutkimukset osoittavat, että länsi- ja itäsuomalaisten geenit eroavat huomattavasti toisistaan. Vaikuttaakin siltä, että suomalaisten esi-isät muodostavat varsinaisen mosaiikin. Suurimmaksi osaksi esi-isämme edustavat läntistä perimää, mutta vaikutuksia on myös idästä.

Lähteitä ja luettavaa:
Huurre, Matti: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (Otava, 1995, 7.p.2001)
Pohjan poluilla: suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan (Suomen tiedeseura, 1999)
Suomen historia pikkujättiläinen (WSOY, 2003)
Eränkö, Liisi: Rautakausi Suomessa ((Magneetti, 1990)

Mielenkiintoisia linkkejä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Esiroomalainen_rautakausi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_esihistoria
http://weegee.espoo.fi/museot/verkko/muinainen/muinaine.htm
http://www.helsinki.fi/arkeologia/rautaesine/suomi.html
http://yle.fi/arkeologia/index.php?rautakausi
http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/hi/hi5/01_suomen_esihistoria...
www.finnica.fi/artikkel/vilkuna3.rtf
http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/esihistoria.html
http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus/rautakau.htm#Esiroomalainen%20aik...
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=7121&lan=fi#a0
http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/index.htm
http://www.rauma.fi/Raumanseutu/Pdf_tiedostot/Paikallishistorian_opetusm...
http://www.finnica.fi/keski-suomi/esihistoria/nayttely/elama1b.htm
http://edu.krs.fi/museo/Ajan_jalkia/www/fi/MK_elamaa.htm
http://www.sundom.fi/?id=59&lang=2&pid=49&mid=52
http://wikikko.info/wiki/Ruokomaja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Asunto
http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/matkailu/...
http://www.tiede.fi/artikkeli/297/suomalaisten_alkupera_hahmottuu_pirull...
http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/ita-ja-lansisuom...

Kommentit (0)

Vastauksesi