Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Suomi sai (haki) lainaa USA:sta. Mihin...

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Suomi sai (haki) lainaa USA:sta. Mihin...

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Suomi sai (haki) lainaa USA:sta.
Mihin tarkoitukseen se oli? Suomi maksoi sitä jopa Talvisodan aikana, suuri propaganda-arvo.
Milloin maksettiin viimeinen erä? Annettiinko lainaa "anteeksi" Lainan, lainojen, suuruus?
Myönnettiinkö Kreikalle ja Portugalille USA:sta lainoja ja maksoivatko kyseiset valtiot (rahoituslaitokset)
niitä takaisin ja kuinka paljon? Saksa maksoi aluksi takaisin ?

Vastaus

Suomelle kuuluisuutta tuonut osasuoritus - lyhennys ja korot - oli 148 592 dollaria ja se tapahtui 15.6.1933. Summa ei ollut kovin suuri edes Suomen kannalta, suhteellisesti kuitenkin suurempi kuin esim. Ison-Britannian olisi pitänyt maksaa. Suomen lainan kokonaismäärä oli noin 8 miljoonaa dollaria. Sen maksu oli alkanut vuonna 1923 ja alkuperäinen maksuaika oli 62 vuotta eli vuoteen 1984. Samoihin aikoihin kuin Suomi maksoi lyhennyksensä, muut vastaavaa lainaa saaneet maat ilmoittivat, etteivät ne monta vuotta jatkuneen yleismaailmallisen talouslaman seurauksena kyenneet huolehtimaan omista velvoitteistaan. Suomi sai näin odottamattoman suuren myönteisen huomion tekemällä oikeastaan vain itsestään selvyyden. Mahdollisesti Suomen toimia pidettiin tuolloin USA:ssa korostetusti esillä eräänlaisena painostuskeinonakin maksunsa lopettaneita maita kohtaan: kun kerran pieni ja köyhä Suomi, niin kyllä teidänkin luulisi...

Kirjallisuudesta ei saa ihan selvää kuvaa, milloin lainasta oli sovitu. Kysymyksessä kuitenkin lienee pääosin ollut maksu niistä elintarvikkeista ("hooveri ja wilsonin pinta" eli vilja ja sianliha), jotka Yhdysvallat toimitti Suomelle vuosina 1918-1920. Ainakin osan niistä Suomi olisi kyennyt maksamaan suoraankin, sillä jo vuonna 1917 täältä oli siirretty rahaa (dollareita ja puntia) tätä tarkoitusta varten yhdysvaltalaisiin ja brittiläisiin pankkeihin.

Suomi maksoi velkansa nopeutetussa aikataulussa vuoteen 1976 mennessä. Todennäköisesti velvoitteista pyrittiin säännöllisesti pitämään kiinni jatkosodankin aikana, vaikka maamme oli sotilaallisessa yhteistyössä USA:n vihollisen Saksan kanssa. Mitä pitemmäksi sota venyi ja mitä epävarmemmaksi sen tulos kävi sitä tähdellisemmäksi täällä tunnettiin USA:n suhteiden säilyttäminen. Diplomaattiset suhteet USA kyllä katkaisi kesällä 1944 mutta sotaa se ei julistanut.

Suomen maine luotettavana lainanmaksajana varmaankin hyödytti myös sodan jälkeen, sillä presidentti Truman vahvisti 24.8.1949 kongressin hyväksymän lain (Public Law 265), jonka mukaan Suomen lainan lyhennykset ja korot vuoden 1950 alusta lähtien sijoitettiin erityiseen säätiöön, joka Suomessa tunnetaan nimellä ASLA (Amerikan Suomen Lainan Apuraha). Säätiön varoilla on tuettu suomalaisten opiskelua ja harjoittelua USA:ssa sekä hankittu maamme tieteellisiin kirjastoihin ja laitoksiin amerikkalaista kirjallisuutta ja välineistöä. Kun laina oli maksettu, stipendivaihto järjestettiin uudelta pohjalta.

Vastaavia lainasopimuksia Yhdysvallat oli vuonna 1921 solminut 15 eurooppalaisen maan kanssa 11,5 miljardin dollarin arvosta, joten Suomen 8 miljoonalla oli siitä aika pieni osuus. Luetteloa näistä maista en ole löytänyt. Portugali ja Kreikka olivat osallistuneet maailmansotaan samalla puolella kuin Yhdysvallat. Portugalin alueella sotaa ei käyty, mutta huono kansanhuoltotilanne oli joka tapauksessa aiheuttanut sen aikana nälkämellakoita. Kreikan aluetta maailmansota kosketti ja maan aseellinen välienselvittely Turkin kanssa jatkui 1920-luvun puolelle. Todennäköisesti ne olivat yhdysvaltalaisen elintarvikeavun tarpeessa.

Saksan asema oli periaatteessa toinen, koska se oli ollut Yhdysvaltain vihollinen ja maailmansodan voittajien mielestä sodan ainoa syyllinen. Maa pysyi monta kuukautta antautumisensa jälkeen (marraskuu 1918) tiukassa taloussaarrossa, joka aiheutti nälkää ja sisäisiä levottomuuksia. Suurin Saksan taloudellinen velvoite oli sille määrätty suuri sotakorvaus, jonka sisällöllinen määritteleminen ja suorittaminen oli vuosia katkerien riitojen aiheena. Käytännössä Saksa luopui sen maksamisesta 1930-luvun alussa maailmanlaajuisen talouspulan aikana, siis jo ennen kansallissosialistien valtaannousua (keväällä 1933).

Paasivirta, Juhani
Suomen kuva Yhdysvalloissa : 1800-luvun lopulta 1960-luvulle : ääriviivoja. - WSOY, 1962.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1443130%7CSSuomen+kuva+Yhd...

Hankonen, Johanna
Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. - Otatieto, 1994.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1277933%7CSL%C3%A4hi%C3%B6...

Mäkinen, Ilkka
Kirjallisuuden hätäavusta ASLA-kirjoihin
(Signum 1998:7)

Pietiäinen, Jukka-Pekka
Rudolf Holsti : lehtimies, tiedemies, poliitikko 1881-1919. - Weilin+Göös, 1986.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1455754%7CSRudolf+Holsti+%...

Mäkinen, Ilkka
ASLA-kirjat 50 vuotta
http://elektra.helsinki.fi/se/h/0335-1342/42/3/aslakirj.pdf

http://www.finland.org/public/default.aspx?contentid=149651&nodeid=40956...

http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/Pag...

http://www.rahamuseo.fi/vaihtuvat_nayttelyt_aiemmat_nayttelyt.html

Kommentit (0)

Vastauksesi