Ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1919 Saksa määrättiin luovuttamaan Puolalle...

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1919 Saksa määrättiin luovuttamaan Puolalle...

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1919 Saksa määrättiin luovuttamaan Puolalle alueita kuten Preussin osina olleet Posenin provinssi ja Länsi-Preussin provinssi sekä pieni osa Sleesian provinssista. Näissä provinsseissa ollut saksalaisväestö muodosti huomattavan osan sotienvälisen ajan Puolan alueella asuneista saksankielisistä. Kuitenkin enemmän minua kiinnostaa tietää mitä porukkaa olivat ne saksalaiset jotka asuivat niillä Puolan alueilla jotka eivät kuuluneet Saksan keisarikuntaan 1871 rajojen mukaan. Ennen Puolan itsenäistymistä nuo alueet olivat Venäjän keisarikuntaan kuuluneen Kongressi-Puolan osia tai Itävalta-Unkarin osia tai joitain muita Venäjän keisarikuntaan kuuluneita osia.

Sotienvälisessä Puolassa kaikilla alueilla eli voivodikunnissa asui jonkin verran saksalaisia vaikka voivodikunta olisi ollut kaukana Saksasta. Saksankielisiä oli esim. Varsovan kaupungissa ja ympäröivässä Varsovan voivodikunnassa, ja idässä Volynian voivodikunnassa, vaikka ne eivät ikinä kuuluneet Saksalle eikä Itävallalle eikä muullekaan saksankieliselle valtiolle. Onko niin että noiden alueiden saksalaiset olivat saapuneet vuosisatojen aikana ja jotenkin vaan päätyneet noihin paikkoihin?

Wikipediasta löysin vain nämä kielitilanteita koskevat tiedot. Niukasti tietoa on englanniksi ja puolaa en tietenkään osaa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Polish_census_of_1921
http://en.wikipedia.org/wiki/Polish_census_of_1931
http://en.wikipedia.org/wiki/Administrative_division_of_the_Second_Polis...

Arvelen että nuo saksankielisiksi lasketut eivät olleet juutalaisia koska juutalaiset varmaan laskettiin uskonnon mukaan tai jiddishin puhujien mukaan. Vaikka juutalainen olisi ollut puolankielinen tai saksankielinen niin hänet kai laskettiin juutalaiseksi.

Vastaus

Tarkkoja tietoja ei varmaankaan ole olemassa. Laskentaperiaatteetkin lienevät vaihdelleet eri valtioiden (Saksa/Preussi, Itävalta-Unkari, Venäjä) puolalaisalueilla. Toiseksi ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntynyt itsenäinen Liettua katsottiin aikaisemmin Puolan osaksi eivätkä nämä maat päässeet itsenäistyneinäkään yksimielisyyteen rajastaan. Vuoden 1900 tietämissä väestötilastoja mullisti myös laajamittainen amerikansiirtolaisuus (vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä pelkästään Venäjän alamaisia siirtyi Puolasta suuren meren taakse yli miljoona).

Satakunta vuotta sitten ilmestynyt suomalainen Tietosanakirja mainitsee Itävalta-Unkariin kuuluvan entisen Puolan Galitsian arvioidun väestön v. 1907 noin 7,9 miljoonaksi, joista puolalaisia oli noin 55 % ja ruteeneja/ukrainalaisia noin 42 %, saksalaisia taas noin 200000. Nähtävästi juutalaisten määrää ei laskettu kieliryhmänä, uskonnon perusteella heitä oli Galitsiassa noin 800000.

Venäjän Puolan 12776000 asukkaasta saksalaisia oli v. 1897 4,3 % eli noin 550000 henkeä, juutalaisia 13,5 % (noin 1,7 miljoonaa).

Varsovan kuvernementin 2,79 miljoonasta asukkaasta (v. 1915) saksalaisia oli 4 %, eli runsaat 100000.

Vuoden 1921 väestölaskennassa saksalaisia oli 1059000. Laskenta suoritettiin melko sekaisissa ja vakiintumattomissa oloissa. Rajat olivat vielä jossain määrin kiistanalaisia ja moni vähemmistöön kuuluva harkitsi kotimaataan.

Vuoden 1931 väestölaskennan mukaan saksalaisia oli Puolassa 734000.

Vuonna 2002 saksalaisiksi ilmoittautui 152897 henkeä, joista Puolan kansalaisia 147094.

http://pl.wikipedia.org/wiki/Mniejszo%C5%9B%C4%87_niemiecka_w_Polsce

Kommentit (0)

Vastauksesi