Demokratiasta.Eikö valistunut itsevaltius olisi parempi kuin asioista...

Demokratiasta.Eikö valistunut itsevaltius olisi parempi kuin asioista...

Demokratiasta.
Eikö valistunut itsevaltius olisi parempi kuin asioista tietämättömien manipulointi?
(ei viittauksia diktaattoreihin Kekkonen?, Tito, Castro etc.).
Ikäänkuin sen maanmatosen, ihmisen joka yrittää vaan elää.
Miksivät jumalat voisi jättää, rauhaan, ihmisen ?
Jos annettua, ei otettua, valtaa niin miksi ne ei käytä sitä ?
Miksi ne kysyy koko ajan, että mitä asioista tietämätön "äänestäjjäkunta" ajattelee ?
Miksi äänestysprosentti laskee, koska NATO- kesustelukin on valtiovallan kautta lielleetty ?
Isänmaan etu, eletään vuotta 1939.

Vastaus

Yksi tunnetuimmista valistuneesta itsevaltiudesta ja yhteiskuntasopimuksesta kirjoittaneista filosofeista on englantilainen Thomas Hobbes (1588-1679). Hobbes kehittää teoksessaan Leviatan (1651) teorian valistuneesta diktaattorista, jolle kansalaiset luovuttavat vapautensa saadakseen osakseen valtion suojelun. Hobbesin mukaan suvereenin, joka voi olla kuningas tai demokraattinen elin, hallitseman väkivaltakoneiston tehtävänä on ehkäistä anarkistisessa luonnontilassa (niukkuuden vallitessa ja hyödykkeiden ollessa rajoitettuja)vallitsevaa "kaikkien sotaa kaikkia vastaan" (Bellum omnium contra omnes).

Leviatan on poliittisen filosofian keskeisimpiä teoksia ja sen taustalla voidaan nähdä Englannin sisällissodan aiheuttama valtiollinen kriisi. Hobbesin mukaan valtio on suuri keinotekoinen hirviö, Leviatan, joka koostuu ihmisistä ja jonka synty voidaan jäljittää inhimillisten tarpeiden aiheuttamiin paineisiin ja hajoaminen inhimillisten intohimojen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ristiriitoihin. Teoksen johtopäätökset ovat suora vastaus sodalle, joka oli herättänyt kysymyksen alamaisten oikeudesta vaihtaa kuuliaisuuden kohdetta, kun hallitsija on lopullisesti menettänyt voimansa suojella heitä. Samalla Hobbes soi itselleen tilaisuuden osallistua uskonnollisten doktriinien kritiikkiin.

Hobbesia jonkin verran nuorempi John Locke (1632-1704) kuuluu puolestaan ensimmäisiin yksilön oikeuksien puolustajiin. Teoksessaan Two Treatises of Government esittämässään poliittisessa teoriassa Locke katsoo yksilön perustavanlaatuiset ja luovuttamattomat (inalienable) oikeudet valtiovallan oikeutettujen rajojen perusteiksi. Locke kannattaa myös luonnollisen lain (natural law) perinteistä teoriaa. Hänen mukaansa moraalin perusperiaatteet ovat objektiivisia ja ne tavoitetaan empiirisesti käyttämällä järkeä tarkasteltaessa maailmaa. Locke painottaa periaatetta, jonka mukaan kukaan ei saa riistää eikä vahingoittaa toisen elämää, terveyttä, vapautta eikä omaisuutta. Luonnollisen lain normatiivisen periaatteen vuoksi yksilön oikeus ei ulotu pitemmälle kuin siihen, mistä jonkun toisen oikeus alkaa. Tähän näkemys on perustavanlaatuinen myös modernissa demokratiassa.

Uuden ajan yhteiskuntafilosofiassa ajatus itsevaltiudesta huipentuu italialaisen Niccolo Machiavellin teoksessa Ruhtinas (Il Principe). Ruhtinaassa Machiavelli ei ylistä jyrkkää vallankäyttöä sinänsä, vaan pitää sitä ainoastaan välineenä luoda vahva ja itsenäinen valtio, joka turvaa kansalaisten vapaudet ja turvallisuuden. Machiavelli pitää myös tärkeänä eroa välttämättömän ja mielivaltaisen julmuuden välillä. Hänen mielestään väkivallan pitäisi olla kertaluontoista. Hallitsijan tulee kuitenkin olla välittämättä siitä, että kansa pitää häntä julmana; pääasia on, että kansalaiset pysyvät uskollisina ja kunnioittavat hallitsijaansa.

Antiikin filosofiassa esitettiin useinkin toivomus, että jumalat jättäisivät ihmisen rauhaan ja sama ajatus sisältynee moderniin agnostismiinkin. Ateismi olettaa jo lähtökohtaisesti, että mitään jumalia ei ole olemassakaan. Toivomus, että jumalat jättäisivät ihmiset rauhaan voi viitata myös laajemmin uskonnollisiin väittämiin että metafyysisistä lausumista ei yleensäkään voida saavuttaa täydellistä varmuutta empiirisessä todellisuudessa. Tässä merkityksessä agnostisismi on eräänlainen skeptisismin muoto, joka keskittyy sekä uskonnollisiin että muihin metafyysistä todellisuutta koskeviin väitteisiin: "Mistä ei voida puhua, siitä vaiettava" ("Wovon man nicht reden kann, darüber muss man schweigen.") kuten Wittgensteinin siteeratuin lausuma kuuluu. Tämä tarkoittaa sitä, että puheena olevasta asiasta ei voida saada aistihavaintoihin tai eksakteihin menetelmiin perustuvaa varmaa tietoa.

Vaaligallupit mittaavat kansalaisten äänestyskäyttäytymistä, kuten kulloinkin käsillä olevien vaalien äänestysprosenttia. On havaittu, että toiset valitsijaryhmät käyvät vaaleissa äänestämässä tavallista useammin kun taas toiset jättävät kokonaan äänestämättä. Yleinen linja on ollut, että osallistumisinto on hiipunut tasaisesti vuoden 1962 eduskuntavaaleista lähtien pudoten tuolloisesta 85,1 prosentista nykyiseen noin 70 prosenttiin. Äänestysprosentin nousemiseen ja laskemiseen voidaan puolestaan osoittaa lukuisia erilaisia yhteiskunnallisia taustavaikuttajia.

Internet-linkkejä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Hobbes

http://fi.wikipedia.org/wiki/Thomas_Hobbes

http://fi.wikipedia.org/wiki/Leviathan

http://fi.wikipedia.org/wiki/John_Locke

http://en.wikipedia.org/wiki/John_Locke

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruhtinas_(kirja)

http://en.wikipedia.org/wiki/Niccol%C3%B2_Machiavelli

http://fi.wikipedia.org/wiki/Agnostismi

http://www.valt.helsinki.fi/staff/aunesluo/htyoesim2.htm

Kommentit (0)

Vastauksesi