Demokratiassahan on ideana että kaikilla täysi-ikäisillä on samat...

Demokratiassahan on ideana että kaikilla täysi-ikäisillä on samat...

Demokratiassahan on ideana että kaikilla täysi-ikäisillä on samat vaikutusmahdollisuudet. Mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Rikkaillahan on huomattavasti paremmat vaikutusmahdollisuudet kuin köyhällä. Eikö tämä riko demokratian ideaa?

Mitä jos joku henkilö tulee niin rikkaaksi kuin esim. Rockefeller, niin hänhän voi hallita jopa valtioita.

Onko rikastumiselle estettä? Tarkoitan tällä sitä että miten paljon yksi yritys tai henkilö voi omistaa ennen kuin valtio/valtiot siihen puuttuu? Standar Oil pilkottiin monopoliaseman väärinkäytöksestä, mutta Rockefellerhän olisi voinut myydä yrityksen osia ja ostaa muun tyyppisiä yrityksiä vaikka miten paljon. Miksi näin ei tapahtunut?

Vastaus

Demokratiassa on tosiaan ongelmana se, että joillakuilla voi olla enemmän omaisuutta tai vaikutusvaltaa ja sitä kautta käytännössä enemmän vaikutusmahdollisuuksia kuin tavallisella pulliaisella, vaikka kummallakin on vain yksi ääni valtiollisissa vaaleissa. Suomessa vaalityötäkin auttaa suuresti, jos on paljon rahaa laittaa kampanjointiin, ja samalla tavalla julkisuuden henkilön asemakin voi tuoda paljon ääniä helposti siinä, missä tavallisen ihmiset pitäisi tehdä suurella vaivalla itseään ja tavoitteitaan tunnetuksi. Näitä ongelmia on pohdittu Suomessakin, viimeksi keskustan vaalitukikohun yhteydessä.

Toisaalta Suomen nykyjärjestelmä lienee tasapuolisempi kuin entisaikoina, jolloin tulojen määrä saneli kunnallisvaaleissa äänimäärään: rikkailla oli siis konkreettisesti enemmän ääniä kuin köyhillä, kaikkein köyhimmillä ei minkäänlaista sanansijaa! Ehkä siis demokraattisempaan suuntaan ollaan menossa, vaikka ongelmia on toki vieläkin. Eikä ainakaan Suomessa rahalla ei voi suoraan ostaa menestymistä vaaleissa, sillä esimerkiksi valtaisalla vaalibudjetilla eurovaaleissa kampanjoinut kokoomuksen Ukko Metsola ei päässyt läpi.

Suurta rikastumista hankaloittavia tekijöitä on olemassa. Esimeriksi progressiivisen verotuksen voi nähdä tällaisena, sillä suurituloisilla on suurempi ansiotulon veroprosentti. Kiinteistöomistuksista täytyy maksaa kiinteistöveroa, ja ennen varallisuusveron poistoa piti isosta omaisuudesta maksaa muutenkin veroa. Yrityksiäkin koskevat Suomessa monenlaiset verot, jotka vaikuttavat luultavasti yrityksen voittoihin ja sitä kautta siihen, kuinka helposti niiden omistajat rikastuvat. Nämä esteet ovat toki siinä mielessä välillisiä, ettei laki suoraan aseta mitään ylärajaa, paljonko henkilöllä voisi olla omaisuutta.

Rikkautta voi silti suhteuttaa vaikkapa valtioiden budjetteihin. Esimerkiksi Wikipedian osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_billionaires_(2009) löytyvä luettelo mainitsee Bill Gatesin maailman rikkaimmaksi 40 miljardin dollarin omaisuudella. Wikipedia kertoo kuitenkin myös osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/2009_United_States_federal_budget löytyvässä artikkelissa, että Yhdysvaltojen liittovaltion budjetti vuodelle 2009 on noin 2,7 triljoonaa dollaria eli 67,5 kertaa enemmän pelkästään yhdessä vuodessa kuin Gatesin koko elämänsä aikana keräämä omaisuus. Toisaalta monien rikkaiden omaisuus on kiinni osakkeissa, joiden arvon muutokset voivat vaikuttaa suurestikin omaisuuden määrään.

Rockefelleriä koskevan osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/John_D._Rockefeller löytyvän Wikipedian artikkelin mukaan miehen omaisuuden on laskettu vastanneen vuoden 2008 rahan arvossa 318 miljardia dollaria, mikä sekin huimaava luku olisi kuitenkin noin 8,5 kertaa vähemmän kuin Yhdysvaltojen liittovaltion vuosibudjetti. Kuten itsekin totesit, valtio pisti lopulta stopin Rockefellerin Standard Oilille pilkkomalla sen osiin.

Olisiko Rockefeller sitten ollut yhtä mahtava mies, jos hänellä ei olisi ollut monopoliasemaa vaan hän olisi hajauttanut omaisuutensa paljon laajemmalle? Luulisin, että ei, sillä silloin hänellä olisi ollut vain pieniä siivuja lukuisilta aloilta tai vain osaomistuksia suurista yrityksistä. Ne eivät olisi varmastikaan taanneet hänelle yhtä paljon valtaa. Nykyään varmasti monilla rikkailla ihmisillä on varsin laajalle hajautettu osakesalkku, mutta he eivät liene yhtä voimakkaita vallankäyttäjiä kuin sellaiset henkilöt, joilla on merkittävä osuus vahvoista yksittäisistä yrityksistä tai konserneista. Vaatisi kuitenkin aivan mielettömän suuren omaisuudet, jotta voisi hankkia hyvin suuria osuuksia todella monilta liiketoiminnan aloilta.

Loppujen lopuksi suurikaan varallisuus ei takaa välttämättä, etteikö henkilölle voisi käydä huonosti, kuten öljy-yhtiö Jukosin entiselle omistajalle Mihail Hodorkovskille, joka tuomittiin veronkierrosta vankeuteen. Asiaan on väitetty vaikuttaneen se, että Hodorkovski arvosteli Venäjän vallanpitäjiä. 1900-luvulla sosialisoitiin myös rikkaiden omaisuutta, joten rikkauksista ei ollut silloin paljon apua vallankumouksia vastaan.

Demokratiaa ja sen ongelmia on käsitelty paljon kirjallisuudessa. Aiheesta lisää löydät esimerkiksi osoitteesta http://www.helmet.fi löytyvällä HelMet-haulla käyttämällä esimerkiksi asiasanaa ”demokratia”. Suomenkielisestä Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org löytyy myös yksityiskohtaisempia artikkeleita edellä mainituista asioista ja henkilöistä. Demokratian erilaisia sovellutuksia käsitellään osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Demokratia löytyvässä artikkelissa.

Kommentit (0)

Vastauksesi