Berliinin muurin "syylliset"

Berliinin muurin "syylliset"

Jos unohdetaan pahuuden "alkujuuret" eli diktaattorit jotka koko orkesteria johtivat, eivätkö herrat Walter Ulbricht ja Erich Honecker "ansaitsisi" suuremman roolin nykyajan historiankirjoissa? Eivät suurista saavutuksistaan vaan rikoksistaan demokratiaa vastaan? En ollut ko. herroista juuri sen kummemmin edes lukenut ennen tv1:n dokumenttiä. Hitler, Stalin (ja Putin) tullaan kyllä muistamaan vielä pitkään mutta mikä rooli ko. herroilla oli tuon ajan, no, sortovuosissa? Mitä 2000-luvun saksalaiset heistä ajattelevat, jos edes tietävät ketä he olivat. Miten tuon ajan vielä elossa olevia poliitikkoja, virkamiehiä ja mahdollisesti sotilaita tms. "käsitellään" , ovatko he tunnettuja julkkiksia vai halveksittuja sortajia? Kirjaston palvelulle vielä kysymys; mikä olisi kansantajuinen kirja jossa em. tapahtumista kerroittaisiin mahdollisimman kansantajuisesti, ilman mitään poliittisen tuntemuksen vaatimusta?

Vastaus

Walter Ulbricht oli DDR:n valtionpäämies vuosina 1960–1973. Berliinin muurin rakentaminen aloitettiin elokuussa 1961. Tarkoituksena oli estää itäberliiniläisten ja itäsaksalaisten pääsy länteen. Ulbricht ja DDR:n poliittinen johto olivat vastuussa rajan sulkemisesta ja Neuvostoliitto hyväksyi toimenpiteen. Ulbricht syrjäytettiin puoluejohtajan paikalta 1971. Hän kuoli vuonna 1973, joten Saksojen yhdistyessä yksi muurin rakennuttajista ei ollut enää vastaamassa teoistaan.

Seuraaja Erich Honecker hallitsi maata 1971–1989. Neuvostoliiton tuella valtaan noussut Honecker oli myös eräs Berliinin muurin rakentamisen taustahenkilöistä. Kun Mihail Gorbatšov 80-luvulla jo aloitteli uudistuksiaan Neuvostoliitossa, pysytteli Honecker varsin tiukan linjan kommunistina. 18.10.1989 Erich Honecker syrjäytettiin ja hänen seuraajakseen valittiin Egon Krenz. Eron syyksi vihjailtiin terveydentilaa, mutta pääasiallinen syy taisi olla kasvava tyytymättömyys.

Berliinin muurin murtumispäivänä pidetään 9.11.1989. Itä-Saksan poliittinen tulevaisuus oli kuitenkin loppuvuodesta 1989 vielä auki. Maan ensimmäiset vapaat parlamenttivaalit järjestettiin keväällä 1990. Tämän jälkeen alkoivat neuvottelut yhdistyneen Saksan muodostamisesta ja virallisesti valtiot yhdistyivät 3. lokakuuta 1990.

Erich Honecker asetettiin syytteeseen 1992, mutta hänet vapautettiin heikon terveydentilan vuoksi. Hän muutti Chileen, jossa hän kuoli maksasyöpään 82-vuotiaana 1994. Egon Krenz tuomittiin 6,5 vuodeksi vankilaan. Hän istui tuomiostaan vajaat neljä vuotta. Itä-Saksan romahdus johti oikeudenkäyntien sarjaan. Noin 50 syyttäjää tutki kymmenen vuoden ajan DDR:ssä tapahtuneita ihmisoikeusloukkauksia, kuten Berliinin muurin yli pyrkineiden ampumisia ja loikkareiden sieppauksia takaisin Itä-Saksaan.

Kysyjä lienee vähän nuorempaa ikäluokkaa jos ensikosketus Ulbrichtiin ja erityisesti Honeckeriin on hiljan esitetty dokumenttielokuva. Kyllä DDR:n loppuaikojen tapahtumista ja jälkipyykistä uutisoitiin aikanaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomien arkistohaku Honeckerista antaa tulokseksi hyvin runsaasti uutisia vuodesta 1990-alkaen. 31.7.1992 lehti kirjoitti otsikolla: "Koko Itä-Saksan valtio joutuu tuomiolle" Silloin oli määrä saattaa oikeuden eteen Honecker, Stasin johtaja Erich Mielke ja erinäisiä muita henkilöitä. Kirjoittaja vertasi tulevaa oikeudenkäyntiä vuoden 1946 Nürnbergin oikeudenkäyntiin, jolloin salissa istuivat entiset natsijohtajat. Kuolemansairaaksi katsottu Honecker vapautettiin kuitenkin tammikuussa 1993. Samana vuonna eräitä muita entisen Itä-Saksan johtajia tuomittiin vankeuteen. Ne olivat tyypilllisesti pituudeltaan muutamia vuosia. Mielken tuomio oli kuusi vuotta.

Eivätköhän saksalaiset historiansa tunne, ainakin ne jotka tuolloin elivät ja seurasivat tapahtumia. Berliinin muurin murtuminen oli vaikuttava historiallinen hetki. Vastaaja, kuten ehkä moni muukin ajatteli silloin toiveikkaasti, että maailman kahtiajako olisi lopultakin päättymässä. Kylmän sodan kaltainen aikakausi ei enää toistuisi. Neuvostoliiton hajoaminen vahvisti uskoa edelleen. Vaan eiväthän kaikenlaiset ongelmat näyttäisi palloltamme loppuvan.

Ainakin Seppo Hentilä on kirjoittanut DDR:n historiasta ja romahtamisesta: DDR valtio ilman kansaa (VAPK-kustannus, 1992) Jaettu Saksa, jaettu historia : kylmä historiasota 1945-1990 (Suomen historiallinen seura, 1994)

Helmet-kirjastoista löytyy kirjoja aiheesta myös saksan, englannin ja ruotsin kielellä. Hakusanaksi voi kirjoittaa "Saksan demokraattinen tasavalta".
Kommentit (0)

Vastauksesi