Antiikin patsaiden maalaus

Antiikin patsaiden maalaus

Kuulin, että entisaikaan, siis vaikkapa antiikin Roomassa, patsaat olivat maalattuja. Samaten kai myös talot, vaikkapa kirkot ja linnat. Onko tämä totta? Oliko tälllöin esim. koko patsas maalattu vai vain silmät tms.? Onkohan jossain esimerkkikuvaa moisesta (restauroinnista)?

Tuntuu jotenkin kummalliselta ajatellakaan maalattua Ceaseria :-)

Vastaus

Olen toista vuotta sitten vastannut samantyyppiseen kysymykseen, joten kopioin osan silloisesta tuotoksesta tähän, tarkistettuna ja täydennettynä. Alkuperäisessä vastauksessa eivät kaikki linkit enää toimi… Käy katsomassa vanhaa kysymystä, siellä on myös hippusen pohdintaa kulttuuriin kuuluvista totunnaisista tavoista ajatella asioita jonkinlaisiksi. Kysymys alkaa sanalla: Heippa!

Totta tosiaan, niin antiikin Kreikassa kuin Roomassa veistokset maalattiin tai muuten koristeltiin. Ajan tavan mukaan patsaat saattoivat olla suorastaan räikeän värikkäitä.

Kreikan taiteen arkaaiselta kaudelta (n. 600-luvulta 400-luvun puoleen väliin eKr.) on rekonstruoitu leijonapatsas, jonka harja on säkenöivän sininen ja ruumis hehkuvan keltainen. Huikean näköinen jellona löytyy, kun rullaat alla olevasta linkistä kuvia alaspäin. Samalla näet muitakin huimia rekonstruktioita antiikin patsasteluista. Sivulla nro 1 on esimerkiksi roomalainen keisari Augustus.

True colors of Greek statues

Ja entäs ihmisfiguurien värit! Tukka saatettiin värittää keltaokralla tai punaisella, ja siihen lisättiin kultaisia tai mustia koristeita. Kulmakarvoja ja silmiä korostettiin mustalla värillä. Usein silmät tehtiin vielä jalommalla materiaalilla. Puvut loistivat sinisinä, vihreinä tai punaisina. Viittoihin maalattiin reunus, jonka kirkasvärinen ornamentti erottui selvästi vaaleaa marmoria vasten. Vähitellen veistäjät oppivat hyödyntämään myös kiven omaa värien leikkiä ja saattoivat jättää alastomat osat maalaamatta.

Kreikkalaiset loivat figuureja marmorista, terrakotasta, stukosta, kalkkikivestä ja pronssista. Pronssiveistokset olivat usein kullattuja, hahmon silmät ilmaistiin vaikkapa lasimassa-, vuorikristalli- tai emaliupotuksilla. Kulmakarvat ja nännit korostettiin hienoilla hopeaupotuksilla.

Kreikkalaisille temppelit olivat jumalten asuntoja, eivät palvontapaikkoja. Koska he ajattelivat korkeampien voimien elämän väreissä, olivat heidän temppelinsäkin värikkäitä. Rakennuksia oli tarkoitus ihailla vain ulkopuolelta. Reliefit ja patsaat olivat taatusti maalattuja. Väreillä saatettiin myös korostaa tärkeitä arkkitehtonisia yksityiskohtia. Esimerkiksi yksi maailman kuuluisimmista monumenteista, Akropoliin Parthenon, oli alkujaan ainakin kirkkain sinisin, punaisin ja vihrein sävyin kuorruteltu.

Roomalaiset puolestaan toivat kreikkalaisista provinsseistaan patsaita valtakunnan sydänalueille – ja he myös jäljensivät paljon helleenien mestariteoksia. Pompejin kaivauksissa on noussut pinnalle pihaveistoksia, joissa on ollut tai on vieläkin selviä jäänteitä väreistä, kuten taivaansinisestä. Jotkut valkoisesta marmorista tehdyt figuurit ovat muodoltaan niin yksinkertaisia, että maalauskoristelu on luultavasti tuonut lisää yksityiskohtia hahmojen pintaan. Toisinaan pihapatsaat olivat kuin aikansa puutarhatonttuja! Vihreyden tilan seinillä ja pilastereilla oli toisinaan maalauksia, jotka loivat illuusiota laajemmasta tilasta. Suihkulähteissä oli lasimosaiikkia.

Roomalaisaikaan rakennusten sisätilat merkitsivät enemmän kuin ulkoseinät. Asunto (domus) koristeluineen oli yksi tärkeimmistä tavoista osoittaa varallisuutta ja sosiaalista statusta. Siksi esim. Pompejissa oli lähes kaikilla seinämaalauksia asuntonsa sisäpinnoilla ja lattioilla mosaiikkeja, aina yksilöllisesti muunneltuina. Seinillä hyödynnettiin perspektiivejä, luotiin monimutkaisia syvyysvaikutelmia ja jopa mielikuvituksellisia arkkitehtonisia rakenteita ja näkymiä. Maalaus- ja lattiakoristeluineen asunto saattoi olla ainutkertainen kokonaistaideteos.

Lähteissä olen maininnut vain ne artikkelit, joita olen hyödyntänyt vastauksen muokkaamisessa. Lisää tietoa löydät aikaisemman vastauksen lähteiden kautta.

Kommentit (0)

Vastauksesi