Miksi kaiken pitää olla Amerikassa niin suurta ja mahtavaa?

Miksi kaiken pitää olla Amerikassa niin suurta ja mahtavaa?

"Ameriikassahan" kaikki on isoa, jopa valtavaa. On maailman suurinta sitä ja tätä. Aina vaan rakennetaan isompaa ja kalliimpaa. Mistähän tämä kaikki johtuu? Pelkkä väkiluku suhteessa pinta-alaan ei voi olla tekijä? Kansanluonne - täytyy olla parempaa kuin muilla? Vaiko tehokkuus - isolle massalle toimivinta on iso infrastruktuuri? Missä tulee raja, kuinka isoa (kaupunkia, virastoa, palvelua) voi kehittää järkevästi? Ok, USA koostuu monesta osavaltioista, mutta kuitenkin... Jos amerikkalainen toimintatapa istutettaisiin Suomen kokoiseen yhteiskuntaan, miten kävisi? Entäs toisinpäin? Tuleekohan Kiinasta seuraava USA, siis kaiken suuruudessa?

Vastaus

Onpa valtava kysymys tosi valtavasta aiheesta. Ensimmäisenä ilmentymänä amerikkalaisesta suuruudentavoittelusta meille tulivat mieleen pilvenpiirtäjät, joita voidaan pitää ikiaikaisen maailmannavan nykyaikaisena vastineena. Vielä kaksikymmentä vuotta sitten kaikki maailman kymmenen korkeinta asuin- tai toimistorakennusta todellakin sijaitsivat Yhdysvalloissa. Viime vuonna (2009) tälle listalle mahtui enää yksi amerikkalainen rakennus. Tänä vuonna niitä on jälleen kaksi. Muut sijaitsivat Lähi-Idässä tai kauempana Aasiassa. Ainakin näiltä osin myytti kaiken amerikkalaisen valtavuudesta on murenemassa.

Kautta ihmiskunnan historian rakentaminen on ollut yhteiskunnallista toimintaa, joka on heijastellut vallitsevia valta- ja varallisuussuhteita. Tuskin on sattumaa että arkkitehtuurin historia oli pitkään ennen kaikkea kirkkoarkkitehtuuria, ajatellaanpa vaikka Keski- ja Etelä-Euroopan goottilaisia katedraaleja.

Teollisen vallankumouksen myötä keksittiin uusia rakennusmateriaaleja: rauta, teräs ja myöhemmin myös betoni. Myös rakentamisen painopiste oli jo 1700-luvulla siirtynyt maalliseen rakentamiseen.

1800-luvun lopulla Yhdysvalloissa koettiin valtava kaupungistuminen. Teollisuus ja liiketoiminta keskittyivät. Monet kaupungit kaksinkertaistivat asukaslukunsa joka vuosikymmenellä. Esim. Chicagon väkiluku kasvoi 50:ssä vuodessa 30 000:sta yli miljoonaan. Tulipalo tuhosi Chicagon v. 1871 ja koko kaupunki jouduttiin rakentamaan uudelleen. Koska tonttimaa oli kallista ja sitä oli vähän, ryhdyttiin etsimään keinoja maksimoida tehokkuus eli rakentaa mahdollisimman korkeita toimisto- ja asuinrakennuksia. Teräksen käyttö rakennuksen runkona antoikin mahdollisuuden rakentaa niin että vain taivas oli rajana. Teräsrunko oli myös paloturvallinen.

Keskilännen teollisuus- ja teurastamokeskus Chicagon pilvenpiirtäjät olivat halpoja ja yksinkertaisia, mutta New Yorkissa haluttiin luoda oma koristellumpi tyyli. Esim. myöhäisgoottilaista Woolworth rakennusta kutsuttiin liike-elämän katedraaliksi. Sen rakennuttaja Frank Woolworth korotti kerroslukua moneen otteeseen, jotta se varmasti olisi korkeampi kuin Metropolitan vakuutusyhtiön pilvenpiirtäjä. Tehokkuuden ohella kilpailu onkin yksi syy valtavaan rakennuskorkeuteen. Oman pääkonttorin piti olla korkeampi ja näyttävämpi kuin naapurin. Kaupungistumisen varjopuoli oli se että samanaikaisesti, kun rakennettiin näitä pääoman monumentteja, kaupunkien kasvava väestö eli ahtaasti ja kurjasti. Tilannetta pahensi Euroopasta vyöryvä maahanmuuttajien virta. Toisaalta on muistettava että maahanmuuttajat olivat valtava voimavara amerikkalaista vaurautta rakennettaessa.

Tehokkuuden ohella yksi syy pilvenpiirtäjien syntyyn Yhdysvalloissa olivat väljät rakennusmääräykset, toisin kuin vaikkapa Lontoossa, missä rakennuskorkeutta rajoittivat kuningatar Victorian määräykset aina 1950-luvulle saakka.

Pilvenpiirtäjien korkeudella ja komeudella siis kilpailtiin, pröystäiltiin, haluttiin näyttää omaa valtaa. Vastineeksi amerikkalaisille pilvenpiirtäjille ryhtyi myös Stalin aikanaan rakentamaan ”seitsemäksi sisareksi” kutsuttuja neuvostobarokkia edustavia pilvenpiirtäjiään eri puolille Moskovaa.

Tällä hetkellä maailman taloudellinen painopiste on siirtynyt itään, Lähi-itään ja ennen kaikkea Kiinaan. Siellä rakennetaan nyt maailman korkeimpia rakennuksia. Mielenkiinoista on että maailman sadasta korkeimmasta rakennuksesta viidennes eli n. 20 sijaitsee Kiinassa ja ne kaikki on rakennettu 1990-luvun puolivälin jälkeen.

Tiimikaverini kertoi ystävästään, joka tuli ensimmäistä kertaa New Yorkiin ja ihmetteli: ”Miten täällä voi olla näin pientä ja matalaa!” Hän oli viikkoa aikaisemmin vieraillut uudessa uljaassa Shanghaissa.

En mielelläni selittäisi ilmiötä kansanluonteella, mutta tottahan on että amerikkalaiseen kulttuuriin kuuluu olennaisesti yritteliäisyys, innovatiivisuus, "amerikkalaisen unelman" tavoittelu eli ajatus että suurin piirtein kaikki on mahdollista, jos vain on tarpeeksi motivoitunut.

On myös muistettava, että maalla on valtavat resurssit: on sitten kyse pinta-alasta, luonnonvaroista, ihmisten määrästä, huippukyvykkäistä tutkijoista, suunnittelijoista ja työntekijöistä jne, jne.

Tuskinpa amerikkalainen systeemi sellaisenaan olisi Suomeen siirrettävissä, vaikka suurempaa tehokkuutta tavoitellaankin isommilla yksiköillä esim. kuntaliitoksilla. Toisaalta on muistettava että Yhdysvalloissa toimii suurten puitteiden sisällä paljon hyvin pieniä yksiköitä esim. kaupunginosayhdistyksiä, joilla on sananvaltaa paikallisissa kysymyksissä.

Jos palataan vielä esimerkkiimme pilvenpiirtäjiin: nekin ovat hieman ristiriitainen juttu. Toisaalta ne kuluttavat paljon energiaa hisseineen ja vaativine valaistus- ja lvi-ratkaisuineen. Toisaalta tiiviit asuin- ja työpaikkakeskittymät ovat tehokasta maankäyttöä ja mahdollistavat tehokkaan asukas- ja huoltoliikenteen. Niinpä niitä voidaan pitää lähes ekologisena ratkaisuna, varsinkin, jos katoilla ja parvekkeilla harrastetaan kaupunkiviljelyä.

Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_tallest_buildings_in_the_world
http://en.wikipedia.org/wiki/Skyscraper#History
http://kaupunkiviljely.fi/
http://en.wikipedia.org/wiki/Urban_agriculture
http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article342421.ece?s=u&wtm=tt-02112009

Gympel, Jan: Arkkitehtuurin historia : antiikista nykyaikaan. Könemann, 2000
McInerney, Daniel: Matkaopas historiaan : Yhdysvallat. Unipress, 2005
Reynolds, David: America, Empire of Liberty. Allen Lane, 2009

Suosittelen luettavaksi myös Antti Tuurin romaanin “Taivaanraapijat” (Otava,2005). Se on mainio kuvaus suomalaisista rakentajista New Yorkin pilvenpiirtäjätyömailla.

Kuuntele: 
Kommentit (0)

Vastauksesi