Amatööri- VS pro-videokuvaus

Amatööri- VS pro-videokuvaus

Olen omasta mielestäni ihan mukiinmenevä amatööri-videokuvaaja. Kotivideoissa osaan leikkaukset ja panoroinnit, ja editoidessa en käytä 100 erilaista efektiä jne. Laitteistona tietenkin ihan muutaman satasen pokkari, jollaa kyllä saa Full HD-kuvaa. Mistä kuitenkin johtuu, että ainakin omasta mielestäni televisiossa lähes mikä tahansa tositeevee pätkä tai uutisjuttu tms. NÄYTTÄÄ paljon laadukkaamalta, vaikka tiedän että niitäkin ihan järkkärikameroilla kuvataan. Kuvanlaatu on yleensä erinomainen, se ei nyi, yksityiskohdat näkyvät tarkasti jne. Olenko vain kateellinen tai liian vaatimaton, vai kuinka suuri merkitys esim. hyvällä kamerajalustalla on.. Tai erillisillä valoilla tai mikrofoneilla jne.. ? Vaikuttaako framerate, 25 tai 30 miten paljon? Luonnollisesti ymmärrän että ammattitaito on se tärkein mauste, mutta ...

3 vastausta

Kuvanlaatuun voi vaikuttaa monin tavoin, mm. lisälaitteilla eli erilaisin linssein ja etsimin. Kuvataajuuden ja valotusajan säädöilläkin on merkityksensä, esim. jos kuvaat 30 ruutua sekunnissa, tulisi valotusajan olla tuplasti tuo eli 1/60 s, jotta liike tallentuisi hyvin. Kannattaa katsoa aiheeseen liittyviä opastusvideoita, erinomaisen havainnolisia löytyy esim. Vimeon videokoulusta: https://vimeo.com/blog/post/shooting-video-with-a-dslr .

Kommentit (0)
09.08.201610:29
4093
58

Ensiksi pari oikaisua Köpin vastaukseen:

"Esim syväterävyys: järjestelmäkameran suuremman kennon vuoksi voidaan käyttää pienempää aukkoa, jolloin terävänä näkyy vain haluttu kohta ja muu hieman epäterävänä, jolloin voidaan ohjata katsojan katsetta/huomiota haluttuun kohtaan. Pokkarissa on pienen kennon vuoksi lähes aina täysi aukko, jolloin kaikki on terävää."

Suurempi aukko nimenomaan tuottaa sen pienemmän terävyysalueen ja pienempi aukko suuren. Mutta isommalla kennolla (~järkkärillä) tulee lyhyempi syväterävyysalue kuin pienellä kennolla (~pokkarilla). Järkkärissä jos halutaan suurempaa syväterävyyttä, tulee aukkoa pienentää ja jos halutaan pienempää niin aukkoa tulee suurentaa.

"Juuri kuvanvakaaja tekee nykivyyttä, kun se yrittää estää tärinää se samalla estää liikettä (kuvaajan tai kameran) ja sitten taas nappaa kiinni uudesta kohdasta. Esim panoroinnissa kuvanvakaaja pitäisi ottaa pois päältä, ettei se turhaan yritä taistella liikettä vastaan."

Osin tämä on totta, osin ei. Kuinka hyvin kuvanvakaaja toimii videossa riippuu ihan objektiivista. Joissakin se toimii hyvinkin. Osassa voi myös valita objektiivin vakaamaan vain pystysuuntaiset liikkeet, jolloin kuvanvakaaja ei tule panoroinnin tielle.

Sitten ääni. Erillinen mikrofoni on ERITTÄIN merkittävä. Se tekee ison osan kotivideon ja hyvän harrastelijafilmin väillä. Kameroiden sisäisillä mikrofoneilla kuvatulla aineistolla voi heittää suoraan vesilintua, mikäli filmissä ääntä tarvitaan.

Tosiaankin vakautuskeinotkin tekevät paljon. Gimbaalit, jalustat, kuvauskehikot ja -tuet, "rautatiet", kraanat jne. merkitsevät paljon. Ja vaikka käsivaralta kuvattaisiinkin, niin kaksikymmentä kiloa painava (hatusta heitetty luku) videokamera olkapäällä tuottaa paljon vakaamman kuvan kuin pokkari tai järkkäri ihan jo massansakin puolesta.

Sitten on kuvamateriaalin määrä. Tosiaan kuten Köpi sanoikin, kuvataan yleensä useammalla kameralla ja usein myös useampi otto. Elokuvapuolella voidaan sama kohtaus näytellä parikymmentä kertaa jos ei olla tyytyväisiä. Ja näistä kaikista elokuvaan päätyy 30 sekunttia. Jos ei kuvata kuin yhdellä kameralla, kuvataan ainakin "b-rulla", jossa kuvaillaan vaan maisemia, ympäristöä, ihmisiä kävelemässä jne.

Yksi joka itseäni ainakin harrastelijavideoissa suunnattomasti ärsyttää, on J-leikkaukset, eli leikkaukset joissa leikataan samaa kohdetta samasta suunnasta esittävään kuvaan. Eli esimerkiksi haastattelua ei parane leikata useampaan osaan ellei ole kahta kameraa kuvaamassa haastateltavaa eri kulmista tai sitten näytetä leikkauksen päälle b-rullalta jotakin.

Jälkikäsittelyssä aika on valttia. Esimerkiksi elokuvien värit syntyvät pitkälti jälkikäsittelyssä. Ja se vaatii työtunteja. Paljon.

Sitten on vielä yksi tekijä, jonka vaikutusta ei voi vähätellä: asiantuntemus. Kuvaajat ja leikkaajat ovat alansa ammattilaisia ja heillä on paljon kokemusta siitä, miten asiat näyttävät parhailta. Ja kokemuksen saaminen taas on vaatinut aikaa ja harjoittelua.

Vielä loppuun vihjeitä, joilla saa itse parannettua hieman kuvamateriaaliaan:

1. Hanki mikrofoni. Esim Røden mikit ovat kuulopuheiden mukaan aika hyviä eivätkä maksa paljoa. Toki rahalla saa parempaa, mutta jo halvat mikit ovat suunnaton parannus kameroiden sisäisiin.

2. Hanki jotakin, jolla saa lisätukea. Se voi olla vain metallista tehty kehikko, josta saa kaksin käsin tukevan otteen tai voi esimerkiksi ottaa tukea myös olkapäistä. Näitä saa Kiinalla kohtuullsella hinnalla tai voi askarrella itsekin. Myös vastapainoa käyttävä stabilizer voi olla passeli. Jos kuvaat paikaltaan, käytä jalustaa.

3. Jos kuvaat paikallaan pysyvää kohdetta (vaikkapa puhuva ihminen), useampi kamera helpottaa leikkaamista. Hyvä kännykkäkamera jeesusteipattuna jalustaankin voi olla hyvä. Leikkaamisen avuksi myös b-rullat. Vältä "hyppääviä" j-leikkauksia.

4. Harjoittele. Paljon. Mitä enemmän kuvaat, sitä paremmaksi materiaali luultavasti tulee.

Kommentit (0)
08.08.201618:34
49015
35

Telkkariin ei muutaman satasen pokkareilla kuvata. Vaikka se pokkari tekeekin Full HD:tä, niin optiikka (linssit) on järjestelmäkameroihin verrattuina kuin Kia Mersuun. Samoin järjestelmäkameran (tai ammattilaisvideokameran)  suurempi kenno vaikuttaa kuvanlaatuun. Esim syväterävyys: järjestelmäkameran suuremman kennon vuoksi voidaan käyttää pienempää aukkoa, jolloin terävänä näkyy vain haluttu kohta ja muu hieman epäterävänä, jolloin voidaan ohjata katsojan katsetta/huomiota haluttuun kohtaan. Pokkarissa on pienen kennon vuoksi lähes aina täysi aukko, jolloin kaikki on terävää. Eli Full HD ja Full HD ei ole aina sama asia, vaikka pikseleitä riittäisikin. Kannattaa opiskella syväterävyys yms valokuvauksen perusjutut vaikka videota kuvaakin.

Nykimisiin: vaikka pokkareissa onkin sisäänrakennetut kuvanvakaajat, eivät ne pysty samaa kuin gimbaalit (semmoinen tasapainotettu liikkuva "jalusta"), joita ammattilaiset käyttävät (elleivät peräti "junarataa"), jos joutuvat liikkeessä kuvaamaan. Paikaltaan tietysti aina jalusta jos vain mahdollista. Juuri kuvanvakaaja tekee nykivyyttä, kun se yrittää estää tärinää se samalla estää liikettä (kuvaajan tai kameran) ja sitten taas nappaa kiinni uudesta kohdasta. Esim panoroinnissa kuvanvakaaja pitäisi ottaa pois päältä, ettei se turhaan yritä taistella liikettä vastaan.

Joo, kyllä valot ja erilliset mikrofonit ym vaikuttavat myös. Yleensäkin ei ne prot huvikseen niihin vehkeisiin tonneja laita, jos muutaman satasen pokkarilla pystyisi samaan.

Yksi tärkeä juttu johon kannattaa kiinnittää huomiota on otospituudet. Ammattilaisilla muutamia sekuntteja, harrastajilla kymmeniä sekuntteja tai jopa minuutti. Laskeppa sekuntteja TV-lähetyksistä, vaikka sarjoista, aloita aina nollasta kun otos vaihtuu. Harvoin pääset edes viiteen sekunttiin (ei tietenkään koske esim haastattattelua, joka on pakko ottaa kokonaisuutena). Tuo vaatii sitten 2 tai useampia kameroita (joku voi olla jalustalla ottamassa yleiskuvaa).

Tai sitten pitää vain hyväksyä, että kotivideossa ei pääse samaan kuin prot, mutta pyrkiä silti parhaaseen mahdolliseen.

Kommentit (0)

Vastauksesi