Aleksanteri I:n rintakuva

Aleksanteri I:n rintakuva

Onko Helsingin yliopiston juhlasalissa oleva rintakuva se sama, joka sijaitsi yli sata vuotta yliopiston kirjaston puutarhassa?

3 vastausta

Kyse on samasta patsaasta. Tämä vuonna 1814 valmistettu pronssinen rintakuva kuuluu Helsingin Yliopistomuseon kokoelmaan. Aikanaan se teetettiin Turun Akatemiataloon ja valmistui 1814. Kun yliopisto Turun palon jälkeen siirrettiin Helsinkiin, rintakuva seurasi mukana ja asetettiin uuden päärakennuksen juhlasaliin. RIntakuva oli salissa 100 vuotta,  mutta kolmekymmentäluvulla kansallismieliset ylioppilaat vastustivat tsaarin kuvaa juhlasalissa ja kuva ssiirrettiin ensin konsistorin saliin, sitten Kansallismuseon pihalle ja vuonna 1957 Kansalliskirjaston puistoon. Patsaan alennustilaan lopulta havahduttiin ja 2013 patsas lähetettiin korjattavaksi ja sijoitettiin sen jälkeen yliopistomuseon keisarisaliin. Patsaasta teetettiin samalla kopio sijoitettavaksi Turun akatemiasaliin

Kommentit (0)
08.02.201815:10
18328
33

Kyllä, kyse on kahdesta eri rintakuvasta.

Se paljon puheena ollut venäläisen Ivan Martosin muovailema Aleksanteri I:n pronssinen kolossaalirintakuva siis siirrettiin Turusta Helsinkiin ja sijoitettiin yliopiston vastavalmistuneeseen juhlasaliin vuonna 1834. Sen myöhempi kohtalo selviää kirjaston edellä olevasta vastauksesta.

Nykyään juhlasalissa kateederin takana on korokkeella rinnakkain kaksi pientä marmoribystiä eli rintakuvaa, jotka siis esittävät Turun akatemian perustajaa kuningatar Kristiinaa sekä Venäjän keisari Aleksanteri I:tä. Nekin ovat peräisin Keisarillisen Aleksanterin yliopiston alkuajoilta, ja niiden alkuperäinen sijaintipaikka oli konsistorin sali. Nämä venäläisen kreivi Rumjantsevin aikoinaan lahjoittamat veistokset joutuivat nekin itsenäisyyden ajan alussa patsaskiistojen kohteeksi, sillä vuonna 1922 ne siirrettiin konsistorin salista käytävään.

Kun yliopisto (Turun akatemia, sittemmin Helsingin yliopisto) 1990 täytti 350 vuotta, erityisesti professori Matti Klinge toimi aktiivisesti Martosin kolossaaliveistoksen palauttamiseksi juhlasaliin. Ehdotus kuitenkin hylättiin. Muistelen lukeneeni Klingen muistelmien viimeksi ilmestyneestä osasta, että vasta  juhlavuonna 1990 edellä mainitut pikkurintakuvat sijoitettiin ikään kuin "kompensaationa" kateederin taakse. (Viimeksi mainittu tieto on, kuten sanottu, muistinvarainen, ja siinä voin erehtyäkin.)

Kommentit (2)
Rintakuvat näkyvät Matti Klingen teoksessa "Yliopistoa ja itämerta" sivun 350 kuvassa. ... Rintakuvat näkyvät Matti Klingen teoksessa "Yliopistoa ja itämerta" sivun 350 kuvassa. Kuvatekstinä: Nyt [yliopiston juhlavuonna 1990] nostettiin "yliopiston molempien perustajien", kuningatar Kristinan ja keisari Aleksanterin, rintakuvat keskeiseen asemaan, vaikkei itse juhlasalissa ollutta ja aikanaan sieltä poistettua suurta Aleksanteri I:n rintakuvaa sinne saatukaan takaisin.
10.2.2018 11:57 Sten Borg 13909
Aivan, näinhän se oli. Kiitos täsmennyksestä.
10.2.2018 16:56 V. V. Kandestoeber 18328
08.02.201814:13
9
9

Tarkoitin rintakuvaa, joka on juhlasalin kateederin takana kuningatar Kristiinan rintakuvan vieressä. se on kai tehty kivestä? mutta jos kerran pronssinen patsas on keisarisalissa, niin kyse täytyy olla kahdesta eri patsaasta.

Kommentit (0)

Vastauksesi