Aleksanteri I:n rintakuva
Onko Helsingin yliopiston juhlasalissa oleva rintakuva se sama, joka sijaitsi yli sata vuotta yliopiston kirjaston puutarhassa?
Kyse on samasta patsaasta. Tämä vuonna 1814 valmistettu pronssinen rintakuva kuuluu Helsingin Yliopistomuseon kokoelmaan. Aikanaan se teetettiin Turun Akatemiataloon ja valmistui 1814. Kun yliopisto Turun palon jälkeen siirrettiin Helsinkiin, rintakuva seurasi mukana ja asetettiin uuden päärakennuksen juhlasaliin. RIntakuva oli salissa 100 vuotta, mutta kolmekymmentäluvulla kansallismieliset ylioppilaat vastustivat tsaarin kuvaa juhlasalissa ja kuva ssiirrettiin ensin konsistorin saliin, sitten Kansallismuseon pihalle ja vuonna 1957 Kansalliskirjaston puistoon. Patsaan alennustilaan lopulta havahduttiin ja 2013 patsas lähetettiin korjattavaksi ja sijoitettiin sen jälkeen yliopistomuseon keisarisaliin. Patsaasta teetettiin samalla kopio sijoitettavaksi Turun akatemiasaliin
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kyllä, kyse on kahdesta eri rintakuvasta.
Se paljon puheena ollut venäläisen Ivan Martosin muovailema Aleksanteri I:n pronssinen kolossaalirintakuva siis siirrettiin Turusta Helsinkiin ja sijoitettiin yliopiston vastavalmistuneeseen juhlasaliin vuonna 1834. Sen myöhempi kohtalo selviää kirjaston edellä olevasta vastauksesta.
Nykyään juhlasalissa kateederin takana on korokkeella rinnakkain kaksi pientä marmoribystiä eli rintakuvaa, jotka siis esittävät Turun akatemian perustajaa kuningatar Kristiinaa sekä Venäjän keisari Aleksanteri I:tä. Nekin ovat peräisin Keisarillisen Aleksanterin yliopiston alkuajoilta, ja niiden alkuperäinen sijaintipaikka oli konsistorin sali. Nämä venäläisen kreivi Rumjantsevin aikoinaan lahjoittamat veistokset joutuivat nekin itsenäisyyden ajan alussa patsaskiistojen kohteeksi, sillä vuonna 1922 ne siirrettiin konsistorin salista käytävään.
Kun yliopisto (Turun akatemia, sittemmin Helsingin yliopisto) 1990 täytti 350 vuotta, erityisesti professori Matti Klinge toimi aktiivisesti Martosin kolossaaliveistoksen palauttamiseksi juhlasaliin. Ehdotus kuitenkin hylättiin. Muistelen lukeneeni Klingen muistelmien viimeksi ilmestyneestä osasta, että vasta juhlavuonna 1990 edellä mainitut pikkurintakuvat sijoitettiin ikään kuin "kompensaationa" kateederin taakse. (Viimeksi mainittu tieto on, kuten sanottu, muistinvarainen, ja siinä voin erehtyäkin.)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Tarkoitin rintakuvaa, joka on juhlasalin kateederin takana kuningatar Kristiinan rintakuvan vieressä. se on kai tehty kivestä? mutta jos kerran pronssinen patsas on keisarisalissa, niin kyse täytyy olla kahdesta eri patsaasta.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi