Ajan vaikutus pommeihin ja miinoihin?

Ajan vaikutus pommeihin ja miinoihin?

Heikentääkö ajan kulku pommien ja miinojen tehoa vai pysyykö se samana? Miten pommit / miinat reagoivat kylmään verrattuna lämpimiin olosuhteihin. Mitä vaikutusta on esimerkiksi lumella / jäällä? Onko Lapissa vielä räjähtömättömiä miinoja /pommeja toisen maailmansodan ajoilta? Jos ei, milloin ne tarkalleen saatiin kaikki raivattua pois?

2 vastausta
13.03.201810:05
1534
12

Pahoittelemme, että vastaus on viivästynyt.

Räjähtämättömät ammukset, pommit ja miinat pysyvät vaarallisina pitkäänkin. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset kranaatit aiheuttavat yhä henkilövahinkoja Ranskassa ja Belgiassa. Räjähdysaineiden vakaus ja voimakkuus vaihtelee ajan ja olosuhteiden myötä, mutta varsinkin sotilasräjähteiden säilyvyyttä tuetaan erilaisilla vakauttavilla ja reaktioita hillitsevillä aineilla. Muutokset varsinaisen latauksen tai sytyttimen räjähdysaineessa aiheuttavat ensi sijassa epävakauden kasvua, eli pommi saattaa räjähtää herkemmin ulkoisesta häiriöstä tai päin vastoin epätodennäköisemmin. Tällöin pommin räjähdysteho on ennallaan, mutta se voi käydä vaarallisen epävakaaksi. Nykyaikaiset miinat ja pommit säilyttävät vakautensa joka tapauksessa vuosikausia, ja räjähdysteho pysyy muuttumattomana tai heikentyy vain vähän vuosikymmenien ajan. Jotkut miinat tarvitsevat virtaa, ja kun niiden voimanlähde uupuu 10 - 20 vuoden jälkeen, miina ei ole enää toimintakelpoinen, vaikka räjähdysaine onkin yhä täysin toimivaa.

Siinä missä yli 35 asteen lämpötila jouduttaa räjähdysaineen hajoamista ja heikentää sen vakautta, kylmyys ei vaikuta samalla tavoin useimpiin räjähteisiin, joskin jäätyminen voi heikentää tiettyjen vettä sisältävien räjähteiden tehoa. Sotilasräjähteet ovat tässäkin yleensä vakaampia kuin teolliset räjähteet.

Kylmyys, kosteus ja jäätyminen tietysti kuluttavat ammusten kuoriosia. Maahan hautautuneeseen tai veteen upotettuun ammukseen kohdistuu veden tai routimisen synnyttämää mekaanista kulutusta. Ruoste syö metallia. Murtumista räjähdysaine voi valua ulos tai paljastua auringonvalolle, mikä voi kiihdyttää räjähdysaineen hajoamista. Mekaanisten tai kemiallisten sytyttimien vaurioituminen tällä tavoin voi lamauttaa ammuksen tai lisätä sen räjähdysherkkyyttä.

Lapista raivattiin saksalaisten asettamia miinoja vuoteen 1952 asti erillisen raivausorganisaation voimin. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut, että kaikki miinat saatikka muut räjähteet olisi saatu raivattua täysin. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin räjähteitä oli raivattu tilastojen mukaan yli miljoona kappaletta. Edelleen maaperästä ja vesistä kuitenkin löytyy sodanaikaisia ammuksia ja muita räjähteitä. 2000-luvulla tehdyissä raivauksissa on löytynyt kymmeniätuhansia räjähteitä, eikä Puolustusvoimien mukaan työlle näy loppua.

Kommentit (0)
13.03.201821:20
4993
3

Äskettäin löytyi Tampereella rautatien työmaalta kansalaissodan aikainen pommi. Niitä lienee muuallakin päin kaupunkia vielä paljon. Ei ole vaan tullut esille kuin tuo yksi.

Kommentit (0)

Vastauksesi