Äimäke

Äimäke

Sana äimäke suomennos

4 vastausta

Äimäke merkitsee samaa kuin äimä, äimelys, äimäpää, äimiskö tai äimi ja tarkoittaa hölmistynyttä, äimistynyttä, hölmöä.

Sana on suomen kielessä ilmeisesti saamelaisperäinen laina. Saamen kielessä eajma on merkinnyt omia teitään kulkevaa poroa. Äimä on tarkoittanut suomen kielessä myös isoa kintaiden tai nahan ompeluun käytettyä neulaa, äimäneulaa.

Kommentit (0)
16.11.201911:58
15343
13

Äimä-sana tarkoittaa nykyäänkin eräänlaista neulaa. Kielitoimiston sanakirjassa, jonka verkkoversio on päivitetty viimeksi v. 2018 (uusi päivitys luvassa 2020), on hakusana äimä: iso särmikäs (nahkaompelu)neula, äimäneula
Olla äimänä, mennä äimäksi: ihmeissään, hölmistynyt

Ei ole kovin monta vuotta siitä kun tarvitsin lujaa neulaa, ja helsinkiläisessä kaupassa oli tarjolla kätevä äimä.

https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/

Kommentit (0)
16.11.201912:27
20506
12

Voisi vielä lisätä sanan äimä ja sen johdosten uusin esintymisyhteys: olla äimän käkenä (tai vast. äimänkäkenä), siis äärimmilleen hölmistyneenä. Kotimaisten kielten keskuksen sivulla sanonnan jos ei alkuperä niin ainakin "uusi tuleminen" yhdistetään taannoiseen vasemmistopoliitikko Reijo Käkelään:

https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/lasse_koskela/pieni_oi...

Itse muistan kuitenkin toisin: äimän käkenä olemisen "uusiokäytön" aloitti niin ikään SKDL:ssä toiminut helsinkiläinen poliitikko Pekka Saarnio 1980-luvulla sattuneen kiusallisen tapauksen yhteydessä. Tästä todisteena vanha lehtiartikkeli:

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2004378-aimankaki-ei-kuku-enaa

 

Kommentit (1)
Minunkin ensihavaintoni äimän käestä on Pekka Saarnion repliikki. Sitä sitten selitel... Minunkin ensihavaintoni äimän käestä on Pekka Saarnion repliikki. Sitä sitten seliteltiin muutamana päivänä lehdissä, nettiä kun ei vielä ollut.
19.11.2019 09:57 Sten Borg 15343
04.03.202013:14
20506
3

Äimän käellä taitaakin olla äskettäin kuollutta Pekka Saarniotakin paljon kauemmas ulottuva historia. Siitä on kertonut tietokirjailija ja maaseudun kansanperinteen tuntija Juha Kuisma.

Äimä siis oli mm. sepän takoma iso neula, jolla neulottiin mm. jalkineet sekä nahka- ja turkisvaatteet. Neulan päässä langan pujottamista varten oleva silmä oli nykyistä neulansilmää pyöreämpi, ja sitä kutsuttiin nimellä "käki". "Kun neulaa ei käytetty, se tökättiin esim. lautahyllyllä olevaan kääpään, jolloin äimä seisoi pystyssä, käki ammollaan. Samalla tavalla seisovat ällistyneet ihmiset äimä käkenä."

Käki on siis vanhaa kieltä ja tarkoittanut alun perin suuta. Siitä Kuisman mukaan johtuu myös linnunimi käki: Ensin nimenä on ollut käkilintu eli "suulintu", jolla tarkoitettiin  pesässä koko ajan suu auki ruokaa vaativaa käenpoikaa. Jossain vaiheessa loppuosa "lintu" putosi pois ja jäljelle jäi pelkkä käki, Cuculus canorus. - Vastaavalla tavalla Käkisalmen nimi ei liity lintuun vaan tulee siitä, että kauppapaikka syntyi Vuoksen Laatokan puoleisessa suussa olevalle saarelle.

***

Juha Kuisma: Tupenrapinat. Idiomeja ajan uumenista. Maahenki 2015.

Kommentit (0)

Vastauksesi