Aikoiko Ruotsi miehittää Pohjois-Suomen vuonna 1918?

Aikoiko Ruotsi miehittää Pohjois-Suomen vuonna 1918?

Vastaus

Verkosta löytyy muutama maininta tutkija Lars Westerlundin selvittämistä Ruotsin miehitysaikeita koskevista tiedoista. Tästä kirjoitti mm. Turun Sanomat vuonna 2005. Artikkelin mukaan Ruotsissa suunniteltiin joukkojen lähettämistä Suomeen ennen vuoden 1918 sisällissotaa. Hankkeen takana olleet aktivistit halusivat Suomen osittaisella miehityksellä ajaa maassa olleita venäläisjoukkoja pois ja liittää maan tiukemmin "Pohjolan" yhteyteen. Etenemisen oli tarkoitus alkaa Pohjois-Suomesta. Tiedossa ei ole, paljonko Ruotsin hallitus tiesi näistä aikeista ja niiden lopullisesta tarkoituksesta.

Tammikuussa 1918 olisi Torniojoen takana ollut 5 000 ruotsalaista valmiina marssimaan Suomeen. Ruotsin hallituksen mukaan saaminen vaati virallista noottien vaihtoa maiden kesken. Mannerheim ei kuitenkaan halunnut ruotsalaisten puuttuvan tilanteeseen, vaan aloitti venäläisten sotilaiden riisumisen aseista Pohjanmaalla. Välittömästi Ruotsin hallitus päätti, että se ei sekaannu sotilaallisesti sisällissotaan. Kansainvälisen oikeuden mukaan ainut hyväksyttävä syy olisi ollut venäläisten joukkojen ajaminen Suomesta. Westerlundin näkemyksen mukaan ruotsalaisen sotajoukon tulo Suomeen olisi voinut tehdä Suomesta Ruotsin "vasallivaltion".

Ahvenanmaan ruotsalaisjoukot kyllä miehittivät hetkeksi kansalaissodan aikana 1918. Tämä tapahtui noin kaksi viikkoa sodan syttymisen jälkeen 15. helmikuuta. Saksalaiset tekivät oman maihinnousunsa 5. maaliskuuta ja suurin osa ruotsalaisista joukoista poistui.

Ruotsin hallitus pysyi virallisesti puolueettomana sodan aikana ja kielsi aseiden viennin Suomeen. Ruotsin sivistyneistö ja upseerit pyrkivät tukemaan Suomen senaattia taistelussa punaisia vastaan. Vaasan senaatin avuksi toimitettiin tarvikkeita ja pieni määrä aseita. Ruotsalaisista vapaaehtoisista koottu yksikkö, jossa palveli kaikkiaan 1 100 miestä saapui auttamaan valkoisten joukkoja.

 

 

Kommentit (0)

Vastauksesi