Aateliskokouksen järjestäminen?

Aateliskokouksen järjestäminen?

Miten Aateliskokouksen voisi kutsua koolle? Kriisitilanne, sodan uhka tai näihin ennakointi perustamalla oma puolue, voisivat velvoittaa kutsumaan aateliston ylimääräiseen aateliskokoukseen. Voiko kutsun tai tiedustelun aateliskokouksen järjestämisestä lähettää kuka vain valtamediassa, vai toimisiko Ritarihuone silloin itse aloitteen tekijänä? Onko Ritarihuoneella ollut aikaisempien sotien aikana tai hieman ennen sotien alkua ylimääräisiä kokouksia?

Vastaus

Suomen aatelisto menetti viimeisetkin erityisoikeutensa, kun itsenäisen Suomen ensimmäinen perustuslaki laadittiin. Nykyisin aatelistolla on lähinnä sosiaalinen merkitys. Aatelissukujen hallinnoima Ritarihuone on kulttuurin ja kohtaamisten paikka. Sen asema perustuu Ritarihuonejärjestykseen, joka vahvistettiin vuonna 1918. Sen mukaan Suomen aatelisto kokoontuu joka kolmas vuosi aateliskokoukseen. Vakituisten kokousten välillä on Ritarihuonejärjestyksen mukaan mahdollista kokoontua. Aloitteen ylimääräisen kokouksen kokouskutsumisesta aloitteen pitäisi tulla Suomen hallitukselta tai Ritarihuonejohtokunnalta. Ylimääräinen kokous täytyy järjestää myös silloin, kun vähintään 50 aatelissuvun täysvaltaista edustajaa sitä vaatii. Kokouksesta tulisi ilmoittaa suomen- ja ruotsinkielisissä sanomalehdissä viimeistään 30 päivää ennen kokousta. Ilmoituksesta tulisi myös käydä selville, miksi kokous on kutsuttava koolle. Aateliston kokoonkutsujana toimisii Ritarihuonejohtokunta. Ylimääräisiä aateliskokouksia ei ole järjestetty, kolmen vuoden välein pidetyt kokoukset ovat riittäneet. Sääntöjen mukaisia kokouksia pidettiin myös sodan aikana, mutta ne olivat riisutumpia. Kokouksia ei sota-aikana päätetty tanssiaisiin.

Lähteet: Helsingin Sanomat 23.2.1970

Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut toimittanut Johanna Aminoff-Winberg (Minerva, 2013)

 

 

 

Kommentit (0)

Vastauksesi